Halloween Kills (2021) on slasher-viihdettä vailla jännitystä | 4K UHD -arvostelu

David Gordon Greenin Halloween (2018) on John Carpenterin mestariteoksen suora jatko-osa, jossa unohdetaan sitä edeltäneiden seitsemän jatko-osan tapahtumat. Neljänkymmenen vuoden päähän ensimmäisen elokuvan tapahtumista sijoittuvassa jatko-osassa Michael Meyers karkaa vankimielisairaalasta ja palaa Haddonfieldiin tappamaan tielleen eksyviä ja jahtaamaan hänen kynsistään aikanaan pelastunutta Laurieta (Jamie Lee Curtis).

Halloween Kills jatkaa tapahtumia samalta illalta. Laurie on tyttärensä (Judy Greer) ja tyttärentyttärensä (Andi Matichka) kanssa siinä uskossa, että Michael on vihdoinkin päässyt hengestään, mutta tämäpä selviää jälleen selittämättömällä tavalla ja jatkaa kaupunkilaisten murhaamista. Sairaalassa makaavan Laurien sijasta hänen tyttärentyttärensä on tällä kertaa aktiivisin Michaelin metsästyksessä.

Carpenter on yksi modernin elokuvahistorian lahjakkaimmista visuaalisista tarinankertojista samoin kuin jännityksen ja tunnelman luojista, hänen jalanjälkensä ovat isot ja hänen saappaitaan on käytännössä mahdotonta täyttää – sen viimeistään nämä David Gordon Greenin ohjaamat kaksi jatko-osaa todistavat. Green on eittämättä lahjakkain Halloweenin jatko-osien kuudesta eri ohjaajasta, mutta hänkään ei pääse lähellekään Carpenterin tasoa.

Carpenterin Halloween on vuosikymmenestä ja katselukerrasta toiseen kämmeniä hiostavan jännittävä, pelottava ja karmiva, vaikka sen jokaisen kohtauksen sisällön muistaakin. Greenin Halloweenit eivät ole jännittäviä kuin hetkittäin, pelottavia tai karmivia ne eivät ole milloinkaan, mutta siitä huolimatta ne ovat slasher-lajityypin parempaa antia. Green on panostanut visuaalisuuteen ja tunnelma on vahva.

Alkuperäisessä elokuvassa hengissä selvinneet roolihahmot joutuvat nyt keski-ikäisinä Michaelin uudelleen jahtaamiksi, ja siitä syystä Carpenterin Halloweenin loppu pannaan uusiksi Halloween Killsin alun takaumajaksossa, jossa alkuperäistä elokuvaa ja se olemusta on jäljitelty upeasti, vaikka tämä elokuva onkin kuvattu digitaalisena. Liiankin yksinkertaisen juonen mausteeksi tyrkytetään tämän päivän henkeen sopivia kannanottoja ja alleviivataan, kuinka nainen ei ole vain uhri ja niin edelleen. Tässä poliittisten kannanottojen riemurallissa ei mennä onneksi likimainkaan samoihin äärimmäisyyksiin kuin uudessa Candymanissa (2021), mutta ilmankin olisi pärjätty.

Yöaikaan tapahtuva, tummasävyinen elokuva on kuvattu 4K-laadulla ja myös jälkityöt on tehty 4K:na, joten 4K UHD -tallennejulkaisun korkeatasoisuus ei yllätä.