Mr. Turner (2014)

Brittiläisen taidemaalari J. M. W. Turnerin (1775–1851) elämän viimeisistä vuosikymmenistä kertova Mr. Turner on veteraaniohjaaja Mike Leigh'n suurimpia töitä (monessakin mielessä), vaikkei 1800-luvun puoliväliin sijoittuvan elokuvan budjetti ole edes Leigh'n uran suurin.

Leigh'n itsensä myös käsikirjoittama elokuva tutkii Turneria (Timothy Spall) ihmisenä ja taiteilijana, ei käy läpi läheskään koko elämää, mutta ei myöskään keskity yhteen tiettyyn asiaan. Iloisen vanhan isänsä (Paul Jesson) kanssa asuva ja vakavarainen on kiistelty taiteilija, jonka töitä arvostavat etenkin toiset taiteilijat ja taiteentuntijat, mutta eivät välttämättä brittiläiset monarkit. Jälki on joka tapauksessa omalaatuista, kun Turner käyttää kauniiden maisemakuviensa maalaamiseen mm. sylkeään.

Maalaamisen ohella Turnerin elämään liittyy oleellisesti matkustelu ja naiset. Turner ei ole nuori saati komea, vaan omituisesti örisevä lihava vanha ukko, jonka naisvalloitukset ovat lähempänä hänen omaa kastiaan kuin kliseistä kuvaa tunnettujen taiteilijoiden nuorista muusista. Isänsä taloudessa piikana työskentelevän ihotautisen ikäneidon (Dorothy Atkinson) kanssa Turnerilla on jonkinasteinen seksisuhde, jota nainen kuvittelee joksikin paljon suuremmaksikin. Suurempi romanssi syttyy Turnerin ja leskirouva Boothin (Marion Bailey) kanssa, jonka luona Turner asuu pitkiäkin jaksoja esiintyen Boothin aviomiehenä. Kahdesta aikuisesta aviottomasta lapsestaan Turner ei ole lainkaan kiinnostunut.

Turnerin elämä pyörii kuitenkin ennen kaikkea maalaamisen ympärillä. Hän luo uusia teoksia ateljeessaan, tekee luonnoksia kallioilla, kukkuloilla, ilotaloissa ja satamissakin ja osallistuu monien taiteilijoiden yhteisiin näyttelyihin, joiden päätarkoituksena on esitellä uusia teoksia kuningasperheelle. Turner ei ole kateellinen muiden osaamisesta tai menestyksestä, eikä toisaalta itsekään tavoittele kuuta taivaalta, vaikka muuten onkin niin omalaatuinen.

Mr. Turner on Leigh'n ja Spallin ensimmäinen yhteinen elokuva sitten yli kymmenen vuoden takaisen Kaikki tai ei mitään -draaman (2002). Leigh antaa kaiken huomion Spallin roolihahmolle, joka on mukana jokaisessa kohtauksessa, ja Spall puolestaan maalaa erittäin omalaatuisen kuvan yhdestä aikansa merkittävimmästä taiteilijasta. Ylipäätään omalaatuisuus on hyvä sana kuvaamaan Mr. Turneria.

Elokuvan tapahtumat kattavat taiteilijan elämästä viimeiset pari vuosikymmentä, mutta ajankulua ei kaksi- ja puolituntisessa elokuvassa huomaa. Päähenkilöllä ei näytä olevan selkeitä päämääriä, hänen ainoat pyrkimyksensä liittyvät teostensa toteuttamiseen ja viimeistelemiseen, mutta tavallisista taiteilijakuvauksista poiketen hän ei koko elokuvan ajan juokse pakoon velkojiaan tai riudu rakkautensa tähden. Vaikka Mr. Turneria ei missään nimessä olekaan rakennettu yllätysten varaan, on sen sisältö mainituista syistä ennalta arvaamaton, eikä Mr. Turner ole kaksi- ja puolituntisenakaan lainkaan ylipitkä.

Mr. Turnerin puitteet ovat komeat ja ajankuva taidolla luotua. Leigh ja kuvaaja Dick Pope ovat tehneet laajoja maisemakuvia, mutta ilmeisesti tietoisesti vältelleet liiallisia viittauksia maalaustaiteeseen. Maisemat ovat kylmiä, suuria, komeita ja karuja, mutta ihmiset kauneimmillaankin arkipäiväisen näköisiä. Siihen on helpompi samastua kuin Turnerin kaltaisen taiteilijan luomisprosessiin.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU