Blu-ray-arvostelu: Tommy Wirkolan Violent Night (2022) ei naurata eikä jännitä

Norjalaisen Tommy Wirkolan toinen Hollywood-elokuva Violent Night nostaa hattua Die Hardille (1988), mutta onnistuu silti olemaan älytön, hölmö ja kliseinen raina. 

Joulupäivään sijoittuva elokuva kertoo aidosta oikeasta Joulupukista (David Harbour), joka on menettänyt uskonsa lasten ja ihmisten hyvyyteen. Itse hän toimittaa lahjoja enää vain kaikkein eniten niitä ansaitseville – muut lapset saavat lahjansa vanhemmiltaan, jos saavat. Kesken lahjojenjakoreissun tuopille pysähtyvä Joulupukki vie kohta lahjoja ökyrikkaan naisen (Beverly D’Angelo) kartanoon, jossa omistajan lapsenlapsi Trudy (Leah Brady) on lahjansa ansainnut. Muu talon väki on perseestä, jopa vielä ärsyttävämpiä kuin nämä panttivangiksi ottaneet roistot, joita John Leguizamon näyttelemä ukko johtaa.

Rosvojoukko tietää kellarissa olevasta rahasäilöstä ja aikoo tehdä mitä tahansa saadakseen holvin ovin auki. Paikalle sattuva Joulupukki päättää auttaa Trudya ja siinä samalla muita panttivangeiksi joutuneita. Käy ilmi, että santasen klasulla on verinen menneisyys.

Yksiulotteiset, harvinaisen epämiellyttävät roolihahmot ja tyhjyyttään kumisevat harvat hyvät ihmiset eivät saa kiinnostumaan näiden kohtalosta. Käsikirjoituksen uskomattomat typeryydet – esimerkiksi se, kuinka kaikkien kartanossa olevien panttivankien puhelimet muka lakkaavat toimimasta, kun talon oma WiFi-verkko suljetaan – ärsyttävät.

Wirkolan uran kenties paras työ oli hänen kotimaassaan tekemänsä mustan ja absurdin huumorin väkivaltakomedia Aina kuolemaan asti (2021), joka sekin toimi vain puoliteholla. Wirkola ei vaikuta olevan pätevä sen enempään toiminnan kuin komediankaan ohjaajana. Violent Night ei naurata eikä jännitä.

Blu-raylla kirkkautta on nostettu sen verran, että mustat ovat harmaita.