”Meillä otetaan yhä erittäin raskaasti ja arvokkaasti niin sanottu merkitsevä kirjallisuus ja ajatellaan, että kuta raskaammin ja ikävämmin jokin asia on kirjoitettu, sitä arvokkaampi sen täytyy olla."
– Mika Waltari, 1953

Elokuvaneuvos Kari Uusitalo (s. 1933) on tehnyt pitkän uran suomalaisen elokuvan palveluksessa niin kuvausryhmän jäsenenä, dokumentaristina kuin elokuvasäätiössäkin, mutta merkittävimmän työpanoksensa hän on antanut tietokirjallisuudelle. Uusitalon teoksien kohdalla nimenomaan sana tieto pitää paikkansa, sillä hänen teoksensa ovat niin tyhjentäviä kuin vain mahdollista: mikäli esimerkiksi Risto Orkon elämäkertateoksen jälkeen jää kysymyksiä lukijan mieleen, ei niihin silloin vastausta olekaan.

Uusitalo on vuosikymmenten varrella kirjoittanut elämäkerrat Orkon lisäksi T. J. Särkän ja Aarne Tarkaksen kaltaisista suomalaisen elokuvan suurmiehistä, tarttuen nyt tuoreimmassa teoksessaan meikäläisen kirjallisuuden suurmieheen, kenties kaikkein suurimpaan, Mika Waltariin. Yhdysvalloissa ennätyksellisen hyvin menestyneen Sinuhe, egyptiläisen isä on toki kirjansa ansainnut, olihan hän yksi aikansa merkittävimmistä suomalaisista elokuvamiehistä.

LYHYESTI WALTARIN ELOKUVISTA

Valentin Vaalasta tuli yksi ahkerimmista Waltari-filmaajista, joka vastasi myös aivan ensimmäisestä Waltari-filmistä, kirjailijan Sininen overall -novelliin perustuvasta jännityselokuvasta Sininen varjo (1931). Sen valmistumisen jälkeen ehti kulua useampi vuosi, kunnes Waltari koski seuraavan kerran arvostamaansa filmitaiteeseen: hän käsikirjoitti Risto Orkon ohjattavaksi VMV 6 -filmin (1936).

Vuosikymmenten aikana Waltari siirsi aikaisempia näytelmiään ja romaanejaan valkokankaalle ollen itse mukana sovitustyössä – olipa hän jopa mukana sovittamassa Aleksis Kiven Seitsemää veljestäkin (1939). Tällaisia elokuvia ovat mm. Wilho Ilmarin ohjaamat Kuriton sukupolvi (1937) ja Vieras mies tuli taloon (1939), Särkän ohjaamat Tanssi yli hautojen (1950) ja Rakas lurjus (1955) sekä Vaalan ohjaustyöt Gabriel, tule takaisin (1951) ja Omena putoaa (1952). Yleisömenestykseltään suosituin Waltarin alkuperäisistä käsikirjoituksista on Särkän ohjaama Kulkurin valssi (1941), joka piti kaikkien aikojen katsotuimman kotimaisen elokuvan titteliä hallussaan aina Edvin Laineen Tuntemattomaan sotilaaseen (1955) saakka.

Kaikkiaan Waltarin joko suoraan valkokankaalle kirjoittamia, omista teoksistaan sovittamia tai muiden toimesta hänen töistään tehtyjä filmatisointeja on valmistunut Uusitalon laskujen mukaan 36, joista 33 Suomessa, yksi pohjoismaisena yhteistuotantona ja yksi Yhdysvalloissa. Tuo amerikkalaisfilmi on tietenkin Casablanca-ohjaaja Michael Curtizin Sinuhe, egyptiläinen (1953), suurelokuva, jonka päärooleissa Marlon Brandon ja Marilyn Monroen piti alunperin olla.

KIRJASTA

Ikävä kyllä kuvatarjonta lienee Valkokankaan Waltarianan parasta antia, sillä tekstin osalta teoksella ei liene mitään uutta tarjottavaa niille, jotka ovat lukeneet aikaisemmin tässä käsiteltävien elokuvaohjaajien elämäkertoja, Panu Rajalan Waltari-elämäkerran tai Suomen kansallisfilmografioita. Jopa kirjan toisen tekijän, Sakari Toiviaisen nimi on mukana vain, koska hän on tuohon Kansallisfilmografia-sarjaan laatinut elokuvien juoniselostukset, joita Uusitalo tässä teoksessa hyödyntää. Ilmeisesti Toiviainen ei siis mitenkään muuten ole ollut mukana tämän teoksen kirjoitustyössä – tyylikin on niin uusitalomaista.

Kirjailija lainaa tuttuun tapaansa suomenkielisten kriitikoiden arvostelujen lisäksi myös ruotsinkielisiä arvosteluita teoksessaan ja on laittanut ne mukaan alkuperäisellä kielellään, joka on edelleen outoa, sillä onhan teos muuten kokonaan suomenkielinen.

Valkokankaan Waltariana -teos soveltunee parhaiten niille, jotka ovat vasta tutustumassa Waltari-filmeihin eivätkä välttämättä halua poimia niihin liittyviä tietoja muista teoksista.

WALTARIN FILMOGRAFIA


ELOKUVA

VUOSI

OHJAUS

WALTARIN OSUUS
JULKAISTU
DVD:LLÄ
Sininen varjo 1931 Valentin Vaala Novelli Ei
VMV 6 1936 Risto Orko Alkuperäiskäsikirjoitus Ei
Kuriton sukupolvi 1937 Wilho Ilmari Sovitus omasta näytelmästä Ei
Vieras mies tuli taloon 1938 Wilho Ilmari Sovitus omista romaaneista Ei
Seitsemän veljestä 1939 Wilho Ilmari Sovitus Aleksis Kiven romaanista Kyllä
Helmikuun manifesti 1939 Yrjö Norta, T. J. Särkkä Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Oi, kallis Suomenmaa 1940 Wilho Ilmari Alkuperäiskäsikirjoitus Ei
Kulkurin valssi 1941 T. J. Särkkä Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Onni pyörii 1942 T. J. Särkkä Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Tyttö astuu elämään 1943 Orvo Saarikivi Alkuperäiskäsikirjoitus Ei
Nuoria ihmisiä 1943 Ossi Elstelä Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Nainen on valttia 1944 Ansa Ikonen Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Tanssi yli hautojen 1950 T. J. Särkkä Sovitus omasta romaanista
Kyllä
Neljä rakkautta 1951 Hampe Faustman Alkuperäiskäsikirjoitus Ei
Gabriel, tule takaisin 1951 Valentin Vaala Sovitus omasta näytelmästä Ei
Omena putoaa 1952 Valentin Vaala Sovitus omasta näytelmästä
Ei
Noita palaa elämään 1953 Roland af Hällström Näytelmä Kyllä
Maailman kaunein tyttö 1953 Veikko Itkonen Alkuperäiskäsikirjoitus Kyllä
Huhtikuu tulee 1953 Valentin Vaala Näytelmä Ei
Sinuhe, egyptiläinen 1954 Michael Curtiz Romaani Kyllä
Rakas lurjus 1955 T. J. Särkkä Sovitus omasta näytelmästä Kyllä
Jokin ihmisessä 1956 Aarne Tarkas Pienoisromaani Ei
Pikku Ilona ja hänen karitsansa 1957 Jorma Nortimo Alkuperäiskäsikirjoitus Ei
Ei huomispäivää 1957 Arne Mattsson Pienoisromaani Ei
Kuriton sukupolvi 1957 Matti Kassila Näytelmä Kyllä
Vieras mies 1957 Hannu Leminen Romaanit Ei
Verta käsissämme 1958 William Markus Pienoisromaani Kyllä
Komisario Palmun erehdys 1960 Matti Kassila Romaani Kyllä
Myöhästynyt hääyö 1960 Edvin Laine Näytelmä Kyllä
Kaasua, komisario Palmu 1961 Matti Kassila Romaani Kyllä
Miljoonavaillinki 1961 T. J. Särkkä Näytelmä Kyllä
Tähdet kertovat, komisario Palmu 1962 Matti Kassila Romaani Kyllä
Jäinen saari 1965 Erik Häkkinen Sovitus omasta romaanista Ei
Vodkaa, komisario Palmu 1969 Matti Kassila Hahmot Kyllä
Kuningas jolla ei ollut sydäntä 1982 Päivi Hartzell,
Liisa Helminen
Novelli Kyllä
Suuri illusioni 1985 Tuija-Maija Niskanen Romaani Ei

Ensi-illat

Perjantai 21.9.

missaonemilyjuliste peppermintjuliste

crazyrichasiansjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

 tyhjiojuliste olavivirtajuliste valmentajajuliste holmonuorisydanjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909

Katsotuimmat ensi-illat 2018

Päivitetty 25.6.

1. Avengers: Infinity War 224 805
2. Deadpool 2 169 220
3. Black Panther
148 523
4. Supermarsu suomi
140 697
5. Coco  132 936

Katsotuimmat kotimaiset 2018

Päivitetty 25.6.

1. Supermarsu
140 697
2. Veljeni vartija 121 199
3. Varasto 2 94 031
4. Kaikki oikein 74 596
5. Suomen hauskin mies 55 755

ranin

PCA FI 220x150

Nyt elokuvateattereissa

ilosiaaikojamielensapahoittajuliste
Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

Tiina Lymi
4. viikko

207 456
katsojaa 20.9. mennessä

mm2juliste
Mamma Mia! Here We Go Again
O. Parker
9. viikko

343 289
katsojaa 20.9. mennessä

Kotimaiset elokuvat TV:ssä

Ilmoituksia

Go to top