Näinkö valloitettiin villi länsi? 4K UHD -arvostelussa Kevin Costnerin länkkärijättiläinen Horizon: An American Saga – Chapter 1

Kevin Costnerin edellinen oma ohjaustyö oli Armoton maa (2003), hieman keskinkertaista parempi lännenelokuva, jossa hän antoi varsinaisen tähtiroolin Robert Duvallille. Armoton maa jäi kauas Costnerin esikoisohjauksesta, samaan lajityyppiin kuuluvasta kolmituntisesta eepoksesta Tanssii susien kanssa (1990), joka oli valtava yleisömenestys, Oscar-rohmu ja sen lisäksi yksi ensimmäisiä amerikkalaisia elokuvia, joissa intiaanit kuvattiin ihmisinä. Samaa oli tehty jo muutamissa aiemmissa länkkäreissä, mutta ei missään niin näkyvästi kuin Costnerin elokuvassa.

Horizon: An American Sagan piti toteutua jo Armottoman maan jälkeen, mutta toisin kävi. Kului kaksi vuosikymmentä, ennen kuin 70-vuotispäiväänsä lähestyvä Costner päätti panna miljoonia omista rahoistaan likoon saadakseen elokuvansa toteutettua. Valtaosa on rahoitettu perinteiseen tapaan eli myymällä levitysoikeudet ennakkoon, mutta kuitenkaan rahaa ei tullut tarpeeksi: Costnerin suurena ajatuksena oli tehdä peräti neljä elokuvaa kattava saaga, joka esittää toisenlaisen kuvan siitä, kuinka villi länsi valloitettiin.

Kesällä 2024 ensi-iltansa saanut Horizon: An American Saga – Chapter 1 floppasi kaikkialla. Mahdollisia syitä on monia, mutta ehkä suurin niistä on elokuvan lajityypissä: lännenelokuvat eivät ole 1970-luvun jälkeen olleet elokuvateatteriyleisön suosiossa. Muutamat harvat poikkeukset ovat sitäkin merkittävämpiä, mutta pääsääntöisesti länkkärien suurkuluttajat potkaisivat 1970-luvun jälkeen tyhjää tai keski-ikäistyivät niin, etteivät enää videon aikakaudella jaksaneet lähteä elokuviin. Seurauksena oli lännenelokuvan kuolema.

Horizonin huonoa menekkiä voi selitellä myös koronapandemian jälkeisellä laskusuhdanteella, elokuvan kolmituntisella kestolla ja jopa suurten niminäyttelijöiden puutteella. Vaikka Costner on yhä tähti etenkin Euroopassa, on Yhdysvalloissa hänen viimeisestä hittielokuvastaan kulunut melkein 30 vuotta, jos mukaan ei lasketa sivuosia muutamissa 2010-luvun hiteissä.

Horizonin heikko menestys Suomen elokuvateattereissa voi selittyä osin elokuvan nimellä: lännenelokuvat ovat varttuneemman yleisön kuvia ja etenkin siitä syystä ne hyötyisivät suomenkielisistä nimistä. "Horisontti" sinällään ei ole kaksinen nimi elokuvalle, olipa se millä kielellä tahansa.

Elokuvan laadusta menestyksen puute ei johtune, vaikka Horizon alkaakin ikävän televisiomaisesti: kohtaukset ovat lyhyitä, eri näkökulmia ja tarinalinjoja on paljon, mihinkään ei keskitytä kunnolla ja visuaalisestikin elokuva on vaatimattoman näköinen. Mutta kun alusta päästään hieman pidemmälle ja etenkin viimeiseen puolitoistatuntiseen, on kerronta keskittynyt lähinnä yhteen linjaan. Jo sitä ennen elokuva tempaa mukaansa, mutta kuitenkin viimeinen puolisko on sen kaikkein parhainta antia. Siinä on toimintaa, jännitystä ja vaarallisia tilanteita, joita tällaisilta perinteisiltä lännenelokuvilta kaipaakin.

On kilttejä revolverisankareita ja kultasydämisiä huoria, nihilistisiä ja sadistisia revolverimiehiä sekä hienostelevia kaupunkilaisakkoja, joista ei ole preerialla muuta kuin haittaa. Horizonin laajaan henkilögalleriaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä eri elämänpiireistä. Näinhän oli myös vanhoissa vastaavissa suurlänkkäreissä, joskin nykypäivänä voi kertoa suoremmin keinoin vaikkapa portosta, joka on oppinut selviytymään kaikista elämänsä vastoinkäymisistä.

Tanssii susien kanssa -elokuvan tapaan intiaanit ovat keskeisessä roolissa myös Horizonissa, jossa osa ajasta seurataan vankkurikaravaanin matkaa kohti lännen autioita seutuja. Ihmiset ovat etsimässä uutta, parempaa elämää, mutta kohtaavat matkallaan intiaaneja, jotka ovat jo oppineet käyttämään tuliaseita eivätkä ole erityisen ilahtuneita siitä, että heidän metsästysmailleen tulee muukalaisia. Monta päänahkaa lähtee irti niin maahantulijoilta kuin intiaaneiltakin. Intiaanien kuvauksessa ei ole jeesustelua, vaan heidät nähdään tavallisina ihmisinä, tosin ehkä vähän turhan länsimaalaisesta vinkkelistä. Toisaalta, mitäpä kukaan enää tietää siitä, minkälaisin silmin 1800-luvun intiaanit maailmaa katselivat?

Costner itse näyttelee salaperäistä, hiljaista ja kilttiä revolverisankaria, joka joutuu tekemisiin siskonsa (Jena Malone) kanssa perhehelvetistä paenneen ilotytön (Abbey Lee) kanssa. Kun tyttöjä jäljittävät murhamiehet saapuvat, Costnerin näyttelemä Hayes joutuu keskelle murhe- ja murhanäytelmää. Eräässä toisessa tarinalinjassa nähdään Sienna Millerin näyttelemä tuore leski, joka ihastuu sinipukuiseen upseeriin (Sam Worthington).

Visuaalisesti Horizon on valitettavan yksinkertaisesti toteutettu. Kuvaajana on J. Michael Muro, joka kuvasi myös Armottoman maan, mutta ei ole saanut aikaan mitään merkittävää. Horizonin ilme on tyylittelemätön, melkeinpä naturalistinen, mutta ei kauniilla tavalla. Kuitenkaan se ei ole varsinaisesti ruma elokuva – se vain on mitäänsanomaton. Paikoitellen kuvissa on tavoiteltua tunnelmaa, sillä vaikka kuvausjälki itsessään ei olekaan erikoista, on Costner sen verran kokenut elokuvantekijä ja elokuvien ystävä, että hän osaa valita hyvät, perinteiset kuvakulmat ja rakentaa yhtä lailla perinteiset, toimivat kompositiot. Puuton, koskematon erämaa, nuotio ja tähtitaivas luovat aina tunnelmaa. Upeat maisemat toimivat jännittävänä, mielikuvitusta ruokkivana miljöönä elokuvan tapahtumille.

Elokuvan eittämättä komein kuva – joka sekin on suora kopio Michael Ciminon mestariteoksesta Portti ikuisuuteen (1980) – on lopussa, jossa nähdään montaasi tulevasta kakkososasta – melkoisin juonipaljastuksin, joskin yksityiskohdat unohtunevat, ennen kuin jatko-osa tulee nähtäville. Sen piti tulla elokuvateattereihin puolitoista kuukautta ensimmäisen osan jälkeen, mutta avausosan heikko menekki muutti suunnitelmia. Kakkososa sai ensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa, eikä sillä vielä ole julkaisupäivää, mutta näillä näkymin se on kuitenkin tulossa myös Suomen valkokankaille.

6K- ja 8K-tasoisena kuvatun elokuvan jälkityöt on tehty 4K-tasoisena. SF Studiosin pohjoismainen 4K UHD on korkealaatuinen, joskaan mukana ei ole Dolby Visionia, joka on saatavilla yhdysvaltalaisessa 4K:ssa.