sillankorvanemantanl1
Elina Pohjanpää ja Helge Herala, Sillankorvan emännän (1953) nuoret rakastavaiset. Kuva: KAVI

Ilmari Unhon ohjaama maalaisdraama Sillankorvan emäntä (1953) on kaikkien aikojen eniten elokuvateattereissa katsojia saanut suomalaiselokuva, mikäli venäläislähteeseen on luottaminen. Neuvostoliiton historian katsotuimmat elokuvat listanneen Kino Poisk -sivuston mukaan Sillankorvan emäntä veti Neuvostoliiton elokuvateattereihin peräti 22,2 miljoonaa katsojaa. Suomalaisittain mahtavasta katsojamäärästään huolimatta Sillankorvan emäntä on Kino Poiskin listan mukaan kaikkien aikojen katsotuimpien listalla vasta sijalla 789.

Hilja Kilven samannimiseen näytelmään pohjautuvassa Sillankorvan emännässä ylpeä leskirouva (Helena Futtari) tarjoaa talonsa isännyyttä naapurin nuorelle isännälle (Helge Herala), joka kuitenkin rakastuu leskirouvan nuoreen tyttäreen (Elina Pohjanpää). Leskirouvaa kosiskelevana vanhempana miehenä nähdään Aku Korhonen, joka palkittiin roolisuorituksestaan parhaan sivuosanäyttelijän Jussilla.

ilmariunho
Ilmari Unho, Suomen katsotuimman filmin ohjaaja. Kuva: KAVI

Sillankorvan emäntä oli 46-vuotiaan Ilmari Unhon viimeinen ohjaustyö. Elokuvan toivottua heikomman yleisömenestyksen jälkeen Suomi-Filmi Oy:n johtaja Risto Orko antoi ohjaajalle potkut. Unho siirtyi 1930-luvun lopulla Suomi-Filmin palkkalistoille äärioikeistolaislehden toimittajan pestistään. Seuraavien neljäntoista työntäyteisen vuoden aikana Unho ohjasi kaikkiaan 26 pitkää elokuvaa yhdelle ja samalle yhtiölle. Unho pysytteli uskollisesti kahden lajityypin, kepeän komedian ja raskassoutuisen draaman, palvelijana.

Sillankorvan emäntä oli yksi niistä muutamasta näytelmäelokuvasta, jotka Suomi-Filmi myi Neuvostoliittoon. Itsekin sota-aikaan vahvasti oikealle kalleellaan olleen Orkon yhteistyö neuvostoliittolaisten kanssa alkoi vuonna 1956, jolloin Suomi-Filmi aloitti ensimmäisen pitkän värielokuvansa tuotannon. Aleksis Kiven Nummisuutarien kolmannen filmatisoinnin värimenetelmäksi valittiin neuvostoliittolainen Sovcolor, jota yhtiö käytti myös Nuoren myllärin (1958), Niskavuoren naisten (1958) ja Nuoruus vauhdissa -musiikkielokuvan (1961) värimenetelmänä. Kaikki nämä neljä elokuvaa olivat Valentin Vaalan ohjaamia. Maiju Lassilan näytelmään pohjautunut Nuori mylläri ja Hella Wuolijoen näytelmästä jo toistamiseen filmattu Niskavuoren naiset saatiin molemmat kaupaksi Neuvostoliittoon.

sillankorvanemantanl2
Helena Futtari ja Aku Korhonen elokuvassa Sillankorvan emäntä. Kuva: KAVI

Toukokuussa 1958 Moskovassa järjestettiin Vaalan ohjaaman Loviisa – Niskavuoren nuoren emännän (1946) sikäläinen ensi-ilta. Paikalla olivat ohjaaja, kuvaaja Eino Heino ja toista naispääosaa esittänyt Kirsti Hurme. Venäläistaustainen Vaala teki paikallisiin vaikutuksen vanhanaikaisella venäjän kielellään ja itse elokuvasta otettiin 700 esityskopiota, enemmän kuin yhdestäkään toisesta ulkomaisesta filmistä siihen mennessä. Elokuvan menestystä hehkutettiin peräti kahdessa Finlandia-uutiskatsauksessakin, jotka sattumalta olivat nekin Suomi-Filmin tuotantoa.

valentinvaalanl1
Valentin Vaala Neuvostoliitossa Loviisan ensi-illassa. Kuva: KAVI

Suomi-Filmin ja neuvostoliittolaisten yhteistyö tuotti myös kaksi pitkää elokuvaa. Vuonna 1959 Aleksandr Ptushko ohjasi suurvärielokuvan Sampo ja vuonna 1980 vuorossa oli Leonid Gaidain ja Orkon ohjaama uusi värisovitus Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanista. Molemmat olivat nimenomaan neuvostoliittolais-suomalaisia yhteistuotantoja, jossa suomalaisten osuus oli vähäinen. Esimerkiksi Tulitikkuja lainaamassa -elokuvassa oli vain kaksitoista suomalaista näyttelijää ja kreditoidussa työryhmässä yksitoista suomalaista tekijää: kuvaus, leikkaus, äänisuunnittelu, musiikki ja maskeeraus olivat kokonaan neuvostoliittolaisten hoidossa.

Tulitikkuja lainaamassa sai Suomessa alle 70 000 katsojaa, mutta Neuvostoliitossa sen näki 34,3 miljoonaa silmäparia. Suhteellisesti vieläkin huonommin kävi Jevgeni Matvejevin ohjaamalle Voitolle (1984), neuvostoliittolaisten, itäsaksalaisten ja suomalaisten yhteistuotantoelokuvalle: Neuvostoliitossa se sai 20,3 miljoonaa katsojaa, mutta Suomessa elokuvan näki 74 katsojaa.


Lisää aiheesta:
Tulitikkuja lainaamassa – suomalais-neuvostoliittolainen kansankomedia (23.4.2015)

linkkiVaala, Heino ja Hurme lähdössä Moskovaan (Finlandia-katsaus)

linkkiVaala, Heino ja Hurme Loviisan ensi-illassa Moskovassa (Finlandia-katsaus)

Ensi-illat

Keskiviikko 24.4.

avengersendgamejul 

Perjantai 26.4.

teenspiritjul amundsenjul 

nosferatujuliste 

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aiti19juliste angrybirds2teaserjul veeranmaaginenelamajuliste olensuomalainenjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja