Mari Rantasilan ohjaamien Risto Räppääjä -elokuvien suuri kaupallinen menestys on innoittanut muitakin elokuvantekijöitä ja varsinkin tuottajia tuomaan markkinoille uusia lastenelokuvia. Vuonna 2011 kysyntään yrittää vastata kolme animaatiota ja kaksi live action -filmiä, joista tähän mennessä julkaistut ovat olleet katsojamenestykseltään vain suuria pettymyksiä.





Animaatiot: Eetu ja KonnaElla & Aleksi – Yllätyssynttärit ja Maaginen kristalli

YLE:lle animaatio-ohjelmia tehneen Kari Häkkisen ohjaama ja käsikirjoittama Eetu ja Konna -niminen pitkä animaatioelokuva sai ensi-iltansa alkuvuodesta. Ilman elokuvasäätiön tukea toteutetun elokuvan budjettia ei ole julkistettu, mutta todennäköisesti tuotantokustannukset ovat  reilusti alle puolen miljoonan euron.

Ilman suurta markkinakoneistoa toteutettu filmi sai levittäjäksi Finnkinon, joka laittoi filmin liikkeelle peräti neljälläkymmenellä esityskopiolla. Finnkinon yksinvaltiasmaisesta asemasta huolimatta yleisömenestys oli pettymys, kun DVD-julkaisun ilmestymiseen mennessä katsojia oli kertynyt vain 15 000.

Syyskuun 16. päivänä vuorossa on Juuso Syrjän ohjaama Ella & Aleksi – Yllätyssynttärit. Televisiolle tuotetun animaatiosarjan pohjalta teatterielokuvaksi leikatulla filmillä luulisi olevan Eetua ja Konnaa huomattavasti paremmat menestysmahdollisuudet, kun konsepti on jo ennestään tuttu ja Ella & Aleksi -levyt ovat myyneet hyvin. Teleks- ja Egotrippi-yhtyeistä tuttujen kasvojen yhteinen musiikkihanke tuli tutuksi vuonna 2004 ilmestyneen esikoislevyn myötä, jonka myynti kohosi yli 66 000 kappaleen.

Musiikkivideoistakin tutun tamperelaissyntyisen Syrjän ohjattavina Ella & Aleksi -elokuvassa ovat mm. Malla Malmivaara ja Antti Luusuaniemi, jotka ovat antaneet äänensä elokuvan nimihenkilöille. Luusuaniemi tähditti viime vuoden lopulla ensi-iltansa saanutta, Lauri Nurksen ohjaamaa Veijarit-komediaa yhdessä Mikko Leppilammen kanssa. Malmivaara puolestaan on syyskuun valkokangastähti, sillä Ellan & Aleksin lisäksi hän on tähtenä Elias Koskimiehen ohjaamassa Likaisessa pommissa, jonka teatterikierros starttaa 23. päivänä. Myös Likaisen pommin voinee laskea kuuluvaksi nuorisolle suunnattuihin elokuviin.

18. marraskuuta luvassa on vielä yksi kotimainen animaatio ja kaikista tähänastisista suurin, Maaginen kristalli. Antti Haikalan ohjaama 3D-animaatioelokuva tulee Niko – Lentäjän pojan menestykseen siivittäneeltä animaatiostudiolta, mutta itse tuottajayhtiönä on eri firma. Suomalais-saksalainen yhteistuotanto on osa suurempaa Red Caps -brändiä, joten yli viiden miljoonan euron tuotantobudjetti on ymmärrettävä.

Live actionia lapsille ja lapsenmielisille: Iris ja Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri

1990-luvulla katastrofaalisen huonosti menestyneen Goodbye Gibraltar -filmin ohjanneen Ulrika Bengtsin paluu teatterielokuvien pariin on vienyt toistakymmentä vuotta, mutta paluu tapahtuu sitäkin suuremmissa merkeissä. Hänen ohjaamansa Iris on Ahvenanmaalla kuvattu lastenelokuva, jonka puhuttuna kielenä on tietysti ruotsi. Yli kaksi miljoonaa euroa maksaneen elokuvan tuotantokustannuksien suuruus selittyy osittain sen tapahtumien sijoittumisella 1890-luvulle, joten lavastukseen ja puvustukseen on mennyt pitkä penni.

Iris lähti teattereihin 26. elokuuta 38 esityskopiolla, mutta tätä kirjoitettaessa katsojia on kertynyt vasta 7 800. Nähtäväksi jää, miten paljon elokuva herättää kiinnostusta Ruotsissa ja mahdollisesti muissa Pohjoismaissa.

Vuoden viimeisiin kotimaisiin ensi-iltoihin lukeutuva Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri onkin sitten jo tapaus erikseen. Kyseessä on Kummelit-porukan elokuva lapsille ja ehkä heitäkin enemmän lapsenmielisille, joita tässä maassa riittää porukan aikaisempien televisio- ja elokuvaprojektien katsojamääristä päätellen. Elokuva perustuu kaikki Kummelit-televisiosarjat ja elokuvat Kummeli Stories, Kummeli Kultakuume ja Kummeli Alivuokralainen ohjanneen Matti Grönbergin yhdessä viihdyttäjäporukan kanssa tekemään, YLE:llä esitettyyn televisiosarjaan.

Herra Heinämäki on myös pitkästä aikaa ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka toteuttamiseen on tarvittu kaksi ohjaajaa, jotka eivät yleensä työskentele parina. Grönbergin lisäksi ohjaksissa on Pekka Karjalainen, äänityspuolen ja leikkaamisen asiantuntija, jonka elokuvaohjauksiin lukeutuvat Kummelin Jackpot ja Vähän kunnioitusta. Näin ollen Kummelit-osaaminen on elokuvassa huipussaan eikä 1,6 miljoonan euron tuotantokustannusten kattaminen pitäisi olla liian vaikeaa.

Tähän mennessä Kummelit-elokuvia on valmistunut neljä, joista jokainen on menestynyt erinomaisesti. Ensimmäinen, vuonna 1995 kinoihin keskellä suomalaisen elokuvan uutta, Markku Pölösen luotsamaa nousua tullut Kummeli Stories veti teattereihin 167 000 katsojaa ja Kummeli Kultakuume (1997) 181 000 katsojaa. Karjalaisen ohjaama Kummelin Jackpot (2006) oli peräti 230 000 katsojan juttu, kun taas Grönbergin ohjaama ja erittäin hyvin menestyneeseen teatterinäytelmään perustunut Kummeli Alivuokralainen (2008) houkutteli teattereihin 183 000 katsojaa.

Nuorten asialla: Elokuu, Roskisprinssi ja Missä kuljimme kerran

Koska elokuvissakävijöistä valtaosa on iältään teini-iän ja aikuisiän välimaastosta, ei ole mitenkään erikoista, että nuorille suunnattuja elokuvia valmistuu myös Suomessa tämän tästä. Muutamia, mutta sitäkin merkittävämpiä poikkeuksia lukuun ottamatta kotimaiset nuorisoelokuvat eivät kuitenkaan vastaa kysyntään; onko syy sitten liian vanhoissa tekijöissä?

Liian vanha ei ollut ainakaan Oskari Sipola, alle kolmikymppinen ohjaaja-käsikirjoittaja, jonka debyyttifilmi Elokuu tuli teattereihin keväällä. Elokuva –  jonka ainoaksi merkittävän roolin saaneeksi niminäyttelijäksi oli kiinnitetty Pihla Viitala – pyöri alle 40 000 katsojalle, mutta onneksi elokuvan tuotantokustannuksetkin olivat vain 830 000 euron luokkaa, josta elokuvasäätiön tukea oli 200 000 euroa.

Toinen tähän mennessä jo ensi-iltansa saanut nuorisoelokuva oli Raimo O Niemen (sic) ohjaama Roskisprinssi, jonka olisi pitänyt vedota suureen yleisöön, koska se kertoo myös syrjäytymisestä, mutta toisaalta syrjäytyneet nuoret saattavat olla vaikeasti tavoitettavissa (!). Ohjaajana olevan Niemen aikaisemmista ohjaustöistä mainittakoon Poika ja ilves (1998) ja Suden arvoitus (2006), joista edellinen oli valtava yleisömenestys ja jälkimmäinenkin yli 100 000 katsojallaan tyydyttävästi tuohta käärinyt. Kaikesta huolimatta Roskisprinssi jäi kauas odotetusta menestyksestä, kun katsojia kertyi vain alle 30 000. Ehkä kesäaikaan sijoittunut ensi-ilta tuli sittenkin vääränä ajankohtana.

Kolmas nuorille katsojille tarjottava elokuva on Peter Lindholmin ohjaama Kjell Westö -filmatisointi Missä kuljimme kerran, joka on Helsinkiin sijoittuva rakkaustarina epookin muodossa. Filmiä näkemättä ja sen paremmin sen käsikirjoitusta tuntematta voisi sanoa sen olevan epookkisuudessaan ja nuoren rakkauden kuvauksessaan 2010-luvun vastine Katariinalle ja Munkkiniemen kreiville, julisteensa ja tuotantoarvojensa perusteella taas Suomen Tuulen viemää. Mitä se lopulta on, se selviää 28. lokakuuta, kun filmi saa ensi-iltansa.

Lähivuosina luvassa lisää räppäämistä ja animaatioita

Rantasilan ohjaama kolmas Risto Räppääjä -filmi tulee teattereihin alkuvuodesta 2012. Samana vuonna nähdään myös Niko – Lentäjän pojan jatko-osa ja useampi nuorisoelokuva. Vuonna 2013 on luvassa Kuningas Nalin tarina -niminen suuranimaatio, jonka budjetti on peräti 8,7 miljoonaa euroa.