Kolumni

molletuntematonyleversio
Mollbergin Tuntemattoman sotilaan "restauroidusta" versiosta. Kuva: Yle / Arctic-Filmi Oy

Omien tuotantojensa ja omistuksessaan olevien pitkien elokuvien digitoinnin aloittanut Yleisradio ei kovin suurta arvoa anna taideteoksille. Digitointi- ja restaurointityössä elokuvien ja tv-tuotantojen kuvasuhteita on muutettu siten, että kuva täyttää nyt koko televisioruudun kuva-alan. Ilmeisesti Yleisradion mielestä ihmiset eivät enää osaa tai halua katsoa teoksia sellaisina kuin ne tehty ja tarkoitettu esitettäväksi, vaan ne on jatkossa esitettävä sellaisina kuin Yleisradio haluaa.

Tapaus tuo mieleen Yhdysvalloissa 1980-luvulla erään televisiokanavan suosiman tavan värittää vanhat mustavalkoiset klassikot, mistä tietysti elokuvien hengissä olevat tekijät ja näyttelijät eivät olleet mielissään. Asiasta käytiin keskustelua Yhdysvaltain kongressia myöden, missä James Stewartin ja John Hustonin kaltaiset legendat puhuivat taideteostensa koskemattomuuden puolesta ja Woody Allenin ja Sydney Pollackin kaltaiset nuoremman polven tekijät puolustivat koko ammattikunnan oikeuksia. Tällaista keskustelua ei Suomessa ole käyty, eikä sitä varmaan koskaan käydäkään, kun samantyyppisestä taideteosten tuhoamisesta on vastuussa valtionyhtiö.

Jo vuosia aikaisemmin Yleisradio harjoitti vastaavaa toimintaa täyskuvana (4:3-kuvasuhteella) kuvattujen teosten kanssa, muuttamalla nämä laajakuvaformaattiin (16:9) yksinkertaisesti vain venyttämällä kuvan laajakuvaksi. Seurauksena syntyi täysin katselukelvotonta roskaa, mikä ei Yleisradiota haitannut eikä haittaa vieläkään, sillä se esittää yhä näitä venytettyjä versioita. Esimerkiksi Veli-Matti Saikkosen ohjaama Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet -televisiofilmi tuli hiljattain katseltavaksi Yle Areenaan juuri tässä venytetyssä muodossa.

Viimeisimmäksi Yleisradio on ”restauroinut” Jotaarkka Pennasen ohjaaman Mommilan veriteot 1917:n (1973) ja Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan (1985). Molempien elokuvien kuva rajattiin uudelleen ja kuvasuhdetta muutettiin 1.66:1:stä  joko 1.77:1:een tai 1.78:aan. Vanhassa eurooppalaisessa laajakuvaformaatissa kuvatuissa elokuvissa on siis mustat palkit kuvan molemmin puolin, mutta Yleisradion ”restauroiduissa” versioissa kuva on rajattu uudelleen siten, että koko ruutu on täynnä kuvaa, mutta kuvasta jää ylä- ja alaosasta siivut näkymättömiin.

Lisäksi Mollbergin elokuvaan lisättiin leikkauspoistoja, mitkä Yleisradio jäljitti Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kokoelmista. KAVI ei kuitenkaan varsinaiseen restaurointityöhön osallistunut. Sitä, että elokuvan kuvasuhdetta oli muutettu ja siihen oli lisätty ohjaajan tekemiä poistoja, ei Yleisradion ohjelmatiedotteissa mainittu mitenkään.

(Ainakin) näiden kahden pitkän elokuvan lisäksi Yleisradio on rajannut kuvan uudelleen myös omissa tuotannoissaan, muttei ainakaan toistaiseksi kaikissa. Koska Yleisradio omistaa nämä teokset ja niiden esitysoikeudet, myös esimerkiksi kaikki Fennada-Filmin yli 60 pitkää elokuvaa, voi se estää muitakin esittämästä elokuvia niiden alkuperäisessä muodossaan – sellaisina kuin millaiseksi tekijät ne tekivät ja millaisina ne kaikkine virheineenkin olisi esitettävä alkuperäisessä muodossaan.

Sibeliuksen Finlandiakaan ei voi mennä jälkikäteen ”parantelemaan” ja väittää, että nyt esitämme nimenomaan Sibeliuksen Finlandian. Tai pitäisikö Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli käydä kehystämässä ja rajaamassa uudelleen aina sen mukaan, mikä on kunkin ajan käsitys hyvästä taulun koosta – tai peräti vähän "parannella" taulun sävyjä silloin, kun toinen värimaailma on muodissa? "Onhan se vähän synkkä, lisätään kivoja värejä, niin nuorisokin katsoo sitä taulua taas".

Yleisradion toiminta tässä asiassa on erinomainen osoitus siitä, minkälaista arvoa valtiovalta antaa elokuvalle taiteenmuotona: ei minkäänlaista.


J.K. Tällä viikolla uutisoitiin siitä, miten Aki Kaurismäki oli myynyt tuotantonsa tv-oikeudet Yleisradiolle. Toivottavasti Kaurismäki on muistanut kirjata sopimukseen, että elokuvat esitetään sellaisina kuin hän on ne tehnyt ja tarkoittanut esitettäväksi.

 

Ote tekijänoikeuslaista 3 § Moraaliset oikeudet (22.5.2015/607):

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Oikeudesta, joka tekijällä on tämän pykälän mukaan, hän voi sitovasti luopua vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen.

Ensi-illat

Perjantai 12.1.

thegreatestshowmanjuliste synkinhetkijuliste

rodinjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

supermarsujuliste tammisunnuntai1918juliste veljenivartijajuliste varasto2juliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas 2017 971 287
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä 1984 750 965
3. Maa on syntinen laulu
1973 711 909

Katsotuimmat ensi-illat 2017

Päivitetty 8.1.18

1. Tuntematon sotilas suomi
971 287
2. Star Wars: The Last Jedi
436 727
3. Itse ilkimys 3 332 742
4. Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge 317 304
5. Napapiirin sankarit 3 suomi 270 141

Katsotuimmat kotimaiset 2017

Päivitetty 15.1.18

1. Tuntematon sotilas 971 287
2. Napapiirin sankarit 3 270 469
3. Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen
214 510
4. Yösyöttö 190 553
5. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset 154 094
6. Ikitie 130 226
7. Tom of Finland 101 989

ranin

Nyt elokuvateattereissa

starwars8juliste
Star Wars: The Last Jedi
Rian Johnson
6. viikko

435 221
katsojaa 15.1. mennessä

 

tuntematonsotilas2017juliste2
Tuntematon sotilas
Aku Louhimies
12. viikko

971 287
katsojaa 15.1. mennessä

Kotimaiset elokuvat TV:ssä