TAPPAJAN NÄKÖINEN MIES
Suomi 2011

Ohjaus: Lauri Nurkse
Käsikirjoitus: Mika Ripatti, Seppo Vesiluoma
Tuotanto: Tuula Jääskeläinen / Jarowskij Oy
Pääosissa: Samuli Edelmann, Maria Ylipää, Martti Suosalo

2 tuntia 49 minuuttia

Veijarit-komediansa teattereihin loppuvuodesta tuoneen Lauri Nurksen ohjaama Tappajan näköinen mies on uudenkarhea suomalainen rikossarja, joka perustuu television uutisankkurinakin tunnetun Matti Röngän romaaneihin. Sarjassa seurataan Viktor Kärppä -nimisen inkeriläisen paluumuuttajan edesottamuksia Helsingissä, Virossa ja äiti-Venäjällä.

Samuli Edelmannin näyttelemä Kärppä pyörittää erilaisia, enemmän tai vähemmän laillisia bisneksiä Helsingissä ja yrittää siinä samalla pitää yhteyden yllä myös Venäjälle, jossa hänen ikääntyvä äitinsä ja insinöörinä työskentelevä veljensä Aleksei (Ville Haapasalo) yhä asuvat. Korhonen-nimisen omalaatuisen poliisin (Martti Suosalo) kanssa kaveeraava Kärppä hankkii pääsääntöisesti elantonsa asiamiehenä toimimisesta. Tällä kertaa asiamiestä tarvitaan, kun erään antikvariaatin pitäjän vaimo on kadonnut – vaimo, joka sattuu samalla olemaan virolaisen rikollispomon (Kari Ketonen) sisar. Ryhtyessään selvittämään tapausta Kärppä tulee vastoin tahtoaan osalliseksi rikollispomon touhuihin. Myöhemmin Kärppää vielä epäillään huumeiden maahantuonnista, joka on jo toinen tarina sinällään.

{slimbox#1 gl images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies1.jpg,images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies1_t.jpg,Lauri Nurkse: Tappajan näköinen mies; images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies2.jpg,images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies2_t.jpg,Lauri Nurkse: Tappajan näköinen mies; }

Kärpän – jonka asunto on kuin suoraan 1980-luvulta – ja Korhosen lisäksi sarjan neljän ensimmäisen jakson päähenkilöihin lukeutuvat Kärpän veli Aleksei ja Maria, Helsinkiin muuttanut nuori opiskelija, jonka kanssa Kärppä alkaa seurustelemaan. Mariaa näyttelevä Maria Ylipää muistuttaa roolinsa kautta siitä, mitä suomalainen elokuva on menettänyt, kun hänelle ei ole siunaantunut rooleja sitten Keisarikunnan (2004): miellyttävän, luonnollisen ja pirun hyvännäköisen näyttelijän.

Suosalon rooli poliisina ei ole aivan tyypillinen Columbo-osa, mutta luonnollisesti Korhonen on kaukana tavallisesta suomalaisesta poliisista. Hän noudattaa lakia, mutta muovaa sitä tarvittaessa, aukoo päätään kaikille, ei kykene minkäänlaiseen tahdikkuuteen ja on muutenkin sellainen henkilö, johon kyllästyy hyvin nopeasti – oikeassa elämässä, ei tässä sarjassa, jossa Suosalo tekee hänelle tyypillisesti oivan roolisuorituksen.

{slimbox#1 gl images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies3.jpg,images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies3_t.jpg,Lauri Nurkse: Tappajan näköinen mies; images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies4.jpg,images/muut/arvostelut/2011/maalis/tappajannakoinenmies4_t.jpg,Lauri Nurkse: Tappajan näköinen mies; }

Kun uusista Vares-elokuvista tehdään 12-osainen televisiosarja, niin miksei sitten Tappajan näköisestä miehestä yritetty leikata elokuvaa? Tuotanto on jo kerran tehty, sen kuin vain sijoitetaan jonkin verran rahaa leikkaukseen ja levitysyhtiö hoitaa loput. Samuli Edelmann on ainoa suomalainen nykynäyttelijä, jota voi pitää edes jossakin määrin yleisömagneettina – varsinkin, jos elokuva on tyyliltään valtavirralle sopiva. Nurkse puolestaan on ohjannut kaksi yleisömenestystä. Kaiken tämän lisäksi Tappajan näköinen mies tulee aikana, jolloin pohjoismainen (lue: ruotsalainen) rikosfiktio on kysyttyä tavaraa niin meillä kuin muuallakin. Toisaalta, Harjunpää ja pahan pappi meni huonosti teattereissa, mutta tulee varmasti olemaan menestys televisiossa.

Televisiosarjana Tappajan näköinen mies on tietysti televisiomainen: kohtaukset ovat lyhyitä ja niitä on runsaasti, tapahtumia on jaettu useisiin eri paikkoihin ja rytmi on tasainen, mutta elokuvallisempaan suuntaan kuvallinen toteutus kallistuu, sillä kyseessä ei suinkaan ole televisiomaisesti lähikuvien kooste. Se, että katsoja tietää reilusti ennen poliisia, Kärppää ja muita, kuka tuo salaperäinen huumediileri oikein on, ei lainkaan haittaa katselunautintoa. Miksei? Koska sarjaa ei ole rakennettu suurten juonenkäänteiden varaan, vaan se luottaa henkilöhahmoihinsa.



LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Julkaisija:
PAN Vision, maaliskuu 2011
Tekstitys:
Ei tekstitystä
Ääni:
Dolby Digital Stereo
Kuva:
16:9 anamorfinen widescreen
Levyjä:
1
Ikäraja:
13 (tarkastamaton)

PCA FI 220x150

Ilmoituksia