Armoton ase (1957)
|
3:10 TO YUMA Ohjaus: Delmer Daves 1 tunti 28 minuuttia |
Ne, jotka kuvittelevat elokuvahistorian alkaneen noin 1990-luvulla, tunnistavat kirjailija Elmore Leonardin nimen Get Shortyn (1995), Jackie Brownin (1997) ja Mielettömän jutun (1998) ansiosta. Loput tietävät, että Leonardin teoksia filmattiin jo kauan ennen niitä ja paremmin tuloksinkin.
Kolme ensimmäistä Leonard-filmatisointia ovat kaikki lännenelokuvia ja lajityyppinsä klassikoita. Järjestyksessään toisena valmistunut Armoton ase on jäänyt elämään, vaikka siitä tehtiin tasan puoli vuosisataa myöhemmin varsin tasokas uudelleenfilmatisointikin. James Mangoldin ohjaama Klo 15:10 lähtö Yumaan (2007) ei kuitenkaan Delmer Davesin alkuperäiselokuvan tasolle noussut, ei lähellekään.
Leonardin novelliin pohjautuva Armoton ase leikittelee Fred Zinnemannin Sheriffin (1952) asetelmalla, mutta kääntämällä sen päinvastaiseksi. Yksinäinen sheriffi ei nyt yksinään, vain vaimo rinnallaan odottele häntä tappamaan saapuvia roistoja, vaan yksinäinen apulaissheriffi, lopulta vain vaimo rinnallaan, odottelee junaa, joka veisi hänen vartioimansa roiston pois – ennen kuin tämä ampuu hänet.
Glenn Fordin näyttelemä herrasmiesvaras Ben Wade on korostetun reilu kaveri, joka kyllä vie vankkurilinjaa pyörittävän Butterfieldin (Robert Emhardt) rahat, mutta tappaa tämän työntekijän ainoastaan pattitilanteessa. Siinä samalla Ben päästää hengiltä myös yhden rikollisjoukkionsa jäsenistä. Paikalle sattuu myös köyhä pientilallinen Dan Evans (Van Heflin), joka on kahden pienen poikansa kanssa tullut etsimään karannutta karjaa. Dan ja kaikki muutkin tuota yhtä onnetonta sankaritekoa yrittänyttä miestä lukuun ottamatta säilyvät hengissä, ja Waden joukkio ratsastaa lähimpään kaupunkiin. Siellä Wade iskee silmänsä kauniiseen, onnettomaan baariapulaiseen (Felicia Farr).
Seutua vaivaavan sadettoman kauden entisestään köyhdyttämä Dan ei ole erityisen onnellinen. Hedelmättömän maan raivaaja lähtee kaupunkiin pyytämään hänelle suurta, mutta lainaajalle pientä lainaa. Sitä ei ole luvassa, mutta Butterfield tarjoaa vastaavan summan siitä hyvästä, jos ampumataitoinen Dan lähtee mukaan saattamaan vangiksi saatua Beniä junaan kohti oikeudenkäyntiä. Dan suostuu, tietoisena siitä, ettei hän ehkä selviä hengissä, mutta jättää ainakin pojilleen kauniin muiston isästään ja vaimolleen (Leora Dara) riittävästi rahaa.
Tavanomaista lännenfilmiä huomattavasti syvällisempiä ja vakavampia elämän asioita pohdiskeleva Armoton ase on erinomainen yhdistelmä hienoa ihmiskuvausta ja psykologista jännitystä sekä lännenmaisemiin sijoittuvaa kovaa rikoselokuvaa. Ei ole ihme, että sen käsikirjoittaja Halsted Wells oli kokenut nimenomaan lännen- ja jännityssarjojen kirjoittajana; valkokangaselokuvia hän kirjoitti vain muutamia, muun muassa toisen Glenn Ford -länkkärin, Takaa-ajetut (1967). Wellsin käsikirjoituksen muuttamisesta elokuvaksi on vastannut itsekin käsikirjoittajana erittäin kokenut Delmer Daves, jonka ohjaajaura oli värikäs, mittava ja tasokas. Davesinkin uran varrelle mahtui useita rikos- ja lännenelokuvia, mutta myös draamaa, komediaa, musikaaleja ja historiallisia spektaakkeleja. Armoton ase on hänen uransa parhaimmistoa: erittäin hyvin ohjattu elokuva, jossa Daves hallitsee samaan aikaan Danin, hänen vaimonsa sekä Benin sielunmaisemien kuvauksen että jännityksen luonnin. Kaikista päähenkilöistä välittyy aitous: he ovat täysipainoisia ihmisiä hyvine ja huonoine puolineen, joiden kuvaaminen puolessatoista tunnissa on melkoinen saavutus.
Charles Lawton Jr:n (Nainen Shanghaista, He ratsastivat yhdessä) rautaisella ammattitaidolla kuvaamassa Armottomassa aseessa Lawton Jr. ja Daves ovat suosineet paljon lähikuviakin, varsinkin Van Heflinistä, jolla otsalle valuvan hien määrä kasvaa kellon tikittäessä. Kauniin, tyylitellyn Armottoman aseen kuvaaminen mustavalkoisena näyttää nyt tietoiselta tyylivalinnalta, vaikka aikanaan kyse lienee ollut vain kustannussyistä.
Armoton ase on upeasti toteutettu ja hienosti näytelty lännenfilmi, jossa on hyviä, aitoja ihmisiä, moniulotteisia roolihahmoja, onnellinen loppu ja mieleenpainuvan kaunis viimeinen kohtaus.
LISÄMATERIAALI:
Ei lisämateriaalia.
DVD-JULKAISU:
Julkaisija: | Universal Sony, 2016 |
Tekstitys: | Suomi, norja, tanska, ruotsi, ym. |
Ääni: | Dolby Digital 1.0 |
Kuva: | 16:9 (1.85:1), mv |
Levyjä: | 1 |
Uusintapainoksena saatavilla vain osana Cowboy Classics Vol 2. -DVD-kokoelmaa (2016).