harjunpaajaheimolaisetdvd

HARJUNPÄÄ JA HEIMOLAISET
Suomi 1995

Ohjaus: Åke Lindman
Käsikirjoitus: Kari Uusitalo
Tuotanto: Olli Tola / Yleisradio Oy
Pääosissa: Kari Heiskanen, Riitta Havukainen, Svante Martin

2 tuntia 31 minuuttia

Kahden televisiosarjan ja yhden pitkän elokuvan jälkeen Åke Lindman tarttui vielä kerran arvostamansa Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-romaanisarjaan. Jo 1980-luvun puolivälissä suunniteltu valkokangassovitus Harjunpää ja heimolaiset -romaanista ei toteutunut, mutta kymmenen vuotta myöhemmin Lindman sai romaanin tv-sovituksen valmiiksi ja melkoisen hyvin tuloksin.

Joensuulle ominaisesti Harjunpää ja heimolaiset on hyvin realistinen, aitoihin tapahtumiin ja ihmiskohtaloihin pohjautuva kuvaus ajasta, paikasta ja ihmisistä. Tälläkin kertaa päähenkilö on kaikkea muuta kuin värikäs dekkari: Timo Harjunpäätä (Kari Heiskanen) tavallisempaa ja huomaamattomampaa poliisia saa etsiä. Harjunpään pinnan alla kiehuu, kun hän saa huomata olevansa työmaallaan ennakkoluuloisten piilorasistien ympäröimänä. Kahden romanin tapettua kolmannen sekä virastaan luopuneen poliisin Harjunpää ja kumppanit alkavat kunnon hakuammunnan. Ilmiselvää on, että kyse on romanien veririkoksesta, mutta tekijän löytäminen ei ole niin helppoa, kun romaniheimot pitävät asiansa omana tietonaan.

harjunpaajaheimolaiset1still
Kari Heiskanen toista ja viimeistä kertaa Harjunpäänä.

Sarjassa seurataan samanaikaisesti Harjunpäätä ja muiden poliisien työtä sekä ammuskelussa veljensä menettäneen nuoren Miskan (Mikko Kouki) onnetonta, tragikoomista epäonnistumisten sarjaa. Koukin ylinäytteleminen korostuu Lindmanille tyypillisessä seesteisessä kerronnassa ja näyttelijäntyössä. Siinä missä Heiskasen Harjunpää on hiljaa ja antaa merkitseviä katseita, Miska puhua pälpättää ja voivottelee koko sarjan ajan. Tämä alkaa hyvissä ajoin ennen loppua ärsyttää, eikä koko hahmon toteutusta voi pitää kovinkaan onnistuneena – Miskasta tehdään sen verran ilmiselvä viaton sivullinen, oikea raukka parka.

Sarjassa on melkoisia juoniaukkoja ja epäjohdonmukaisuuksia, kuten esimerkiksi kaksi peräkkäistä kohtausta, jossa Onerva (Riitta Havukainen) ja kollega (Ville Virtanen) istuvat autossa varjostamassa Saskaa. Kohtauksen vaihtuessa he ovat yhä samassa paikassa, mutta paikat penkekillä ovat vaihtuneet. Ei siksi, että näin olisi ”oikeasti” tapahtunut, vaan koska eri järjestys oli toisessa kohtauksessa välttämätön. Melkoisen laiskaa käsikirjoitustyötä. Samaa laiskuutta on loppupuolen takaa-ajokohtauksessa, joka on naurettavan huonosti toteutettu ja mahdollisimman pitkäksi venytetty.

Kaksi- ja puolituntisesta kestostaan huolimatta Harjunpää ja heimolaiset etenee oikein hyvää vauhtia, tyhjäkäyntiä on vähän, mutta tietysti juonen kannalta epäolennaisia kohtauksia on huomattava määrä (kuten televisiosarjoissa yleensä tapana on). Kuitenkaan se ei erityisemmin haittaa, sillä Lindman ja ihan oikeaa filmiä polttanut kuvaaja Pauli Sipiläinen ovat tavoittaneet öisestä Helsingistä niin hienon tunnelman, että kahden poliisin keskinäistä naljailua katselee mielellään. Harjunpään ja heimolaisten parissa viihtyy, mutta sen lisäksi sillä on painavaa sanottavaakin siitä, mitä poliisin harjoittamasta ennakkoluulosta voi pahimmillaan seurata.

3tahtea

 

LISÄMATERIAALI:

Ei lisämateriaalia.

 

DVD-JULKAISU:

Julkaisija: VLMedia / Yle
Tekstitys: Suomi
Ääni: Dolby Digital 2.0 (monomix)
Kuva: 1,78:1
Levyjä: 1

12u

Alkuperäinen kuvasuhde oli 1,66:1, jonka Yle on tyypilliseen tapaansa muuttanut filmin digitoidessaan 1,78:1-kuvasuhteeseen. Digitointijälki on muuten ensiluokkaista, mutta Ylen halukkuus raiskata suomalaisten elokuva- ja tv-tuotantojen kuvasuhteita on yhä voimissaan.

TALLENNEFORMAATIT:

dvd blu ray ultrahdlogo
kuvio kylla