kaivopuistonkaunisregina

KAIVOPUISTON KAUNIS REGINA
Suomi 1941

Ohjaus: Toivo Särkkä
Käsikirjoitus: Toivo Särkkä
Tuotanto: Toivo Särkkä / Oy Suomen Filmiteollisuus (SF)
Pääosissa: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Ester Toivonen

1 tunti 40 minuuttia

Kahdeksan vuotta ennen Prinsessa Ruususta (1949) Suomen Filmiteollisuus teki oman versionsa Tuhkimosta suorastaan satumaisen hyvällä menestyksellä. Kaarina Kaarnan, elokuvaohjaaja Kalle Kaarnan puolison, jatkokertomukseen ja siitä tehtyyn Kaivopuiston kaunis Elsa -romaaniin pohjautuva Kaivopuiston kaunis Regina (1941) veti teattereihin lähes 685 000 katsojaa ja pääsi ensimmäisenä suomalaisena elokuvana Venetsian elokuvafestivaaleille. Vuosien mittaan siitä on tullut suuri klassikko Toivo Särkän toisen samanvuotisen filmin, Kulkurin valssin, tavoin.

Kaivopuiston kauniilla Reginalla ja Kulkurin valssilla on paljon muutakin yhteistä kuin vain ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja Särkkä ja näyttelijät Tauno Palo ja Regina Linnanheimo. Molemmissa eletään tsaarin ajan Suomessa ja seikkaillaan romantiikan ihmeellisessä maailmassa, joskin sisällön suhteen parempi vertailukohta Kaivopuiston kauniille Reginalle on saman kirjailijan romaaniin pohjautuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943), joka on jo huolestuttavan paljon samankaltainen. Näistä kahdesta filmistä Särkän ohjaama Regina vie voiton.

kaivopuistonkaunisregina1t kaivopuistonkaunisregina2t

Uransa kenties merkittävimmän roolin tekevä Linnanheimo näyttelee 1850-luvulle sijoittuvassa tarinassa köyhää orpotyttöä, Reginaa, joka asuu yhdessä isoäitinsä (Siiri Angerkoski) kanssa ja auttaa tätä itse leivottujen leipien myymisessä sekä hankkii lisätienestiä myymällä ruusuja Kaivopuistossa. Kaunis, mutta ”rumissa” vaatteissa kulkeva Regina ihailee pikkutytön innokkuudella Kaivopuistossa asuvaa ruhtinatarta (Ester Toivonen), tämän vaatekaapin sisältöä ja eritoten niitä suuria juhlia, joita ruhtinatar järjestää.

Erään kerran Regina ylipuhuu ruhtinattaren piikana työskentelevän ystävänsä lainaamaan ruhtinattaren vanhaa pukua hänelle, jotta Regina voisi edes kerran osallistua ylhälistön järjestämiin naamiaisiin. Siellä häneen iskee silmänsä Engelbert von Leijoncrona (Palo), tsaarin armeijan upseeri ja tunnettu naistenmies, joka ei pian voi ajatellakaan ketään muuta naista kuin Reginaa, joka puolestaan tuntee herrojen metkut ja tulee ainakin hetken pitämään puolensa. Unto Salmisen näyttelemä Ontrei, Engelbertin sotilaspalvelija, olisi Reginalle turvallisempi vaihtoehto sulhaseksi, mutta ehkä liiankin turvallinen.

Jo tuossa on riittävästi tuhkimomaisia piirteitä, mutta kaiken lisäksi Regina pakee naamiaisista ja pudottaa matkalla kultaisen (ei lasisen) kengän, jonka Engelbert noukkii ja alkaa sitten etsiä sen oikeaa omistajaa. Liian samankaltainen Kaivopuiston kaunis Regina ei Tuhkimon kanssa ole, vielä vähemmän Disneyn Tuhkimon, jota ei tuolloin ollut vielä tehtykään. 

kaivopuistonkaunisregina3t kaivopuistonkaunisregina4t

Kaivopuiston kauniissa Reginassa ei ole monimutkaista juonta eikä se ole niin paljon juonivetoinen elokuva kuin se on tunnelma- ja tunnevetoinen. Päähenkilö elää omaa satuaan prinsseineen ja suurine tanssiaisineen, mutta orastavaa romanssia uhkaa Krimillä alkava sota. Sen verran vähän tuotantoyhtiö antoi arvoa elokuvan sisällölle, että hyvissä ajoin ennen sen ensi-iltaa kertoi omassa lehdessään myös teoksen loppuratkaisun, joka ei ole onnellinen, mutta ei erityisen romanttinenkaan.

Särkän ohjaamaksi kepeäksi tarinaksi yllättävän vähän laulua ja tanssia sisältävä elokuva on toteutukseltaan moitteeton. Särkkä ja kuvaaja Kalle Peronkoski sekä lavastaja Hannu Leminen ovat luoneet elokuvaan miellyttävän tunnelman, komeat puitteet ja uskottavan ajankuvan 1800-luvun Helsingistä, jonne Särkkä vielä usein palasi. Kaivopuiston kaunis Regina edustaa hänen tuotannossaan kaikkein tasapainoisinta kastia – elokuva, jossa on takuulla sota-ajan yleisöön menevää pukuloistoa ja menneen ajan romantiikkaa kuin myöskin sen ajan elokuvalle hyvin epätavallista alastomuutta ja suorasukaista suhtautumista seksiin. Toteutukseltaan se nousee korkeammalle kuin mihin käsikirjoituksessa on aineksia, eikä Regina Linnanheimo juurikaan tehnyt hurvaampia rooleja, ellei sitten Teuvo Tulion Nuorena nukkuneessa (1937) siitä olemassaolevan pätkän perusteella.

tahtitahtitahtitahtitahti2

 

ARVOSTELE ELOKUVA

{extravote 1}


LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.


DVD-JULKAISU

  Julkaisija: Finnkino
  Tekstitys: Suomi heikkokuuloisille
  Ääni: Dolby Digital 1.0
  Kuva: 4:3 (1.33:1), mv
  Levyjä: 1

s

 

Osta tämä elokuva

 | 

Ensi-illat

Keskiviikko 22.5.

aladdinjuliste

Perjantai 24.5.

phenomenajul ternetninjajul

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

elvisjaonervajuliste angrybirds2teaserjul aatosjaaminejuliste veeranmaaginenelamajuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja