niskavuori

NISKAVUORI
Suomi 1984

Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Matti Kassila
Tuotanto: Kaj Holmberg / Skandia-Filmi, Matti Kassila
Pääosissa: Rauni Luoma, Esko Salminen, Satu Silvo

1 tunti 55 minuuttia


Toistaiseksi viimeinen Hella Wuolijoen tekstiin perustuva ja samalla tietysti myös viimeinen Niskavuori-filmatisointi pohjautuu kahteen jo aikaisemmin filmattuun näytelmään, Niskavuoren naisiin ja Niskavuoren leipään. Niskavuoren naisista Valentin Vaala ohjasi kaksi filmatisointia, mustavalkoisena 1938 ja väreissä 1958, ja Niskavuoren leivästä tuli Edvin Laineen ohjauksessa Niskavuoren Aarne vuonna 1954.

Wuolijoen radiokuunnelmasta Tyttö kuunsillalta -elokuvan kolmekymmentä vuotta aikaisemmin tehnyt Matti Kassila käsikirjoitti, ohjasi ja osittain tuotti Niskavuoren, jonka päärooleihin hän valitsi Laineen filmatisointien Rauni Luoman ja Aarneksi Esko Salmisen, jonka isä Tauno Palo oli näytellyt roolin jo mainitussa Laineen filmissä. Ottamalla elokuvan pohjaksi kaksi eri näytelmää on Kassila saanut tehtyä kaikkien aikojen parhaimman Niskavuori-filmatisoinnin, jonka draaman kaari on suurempi ja täydellisempi kuin edeltäjiensä.

 

1930-luvun alun Suomeen sijoittuva elokuva on kertomus Niskavuoren suuren maatilan omistajaperheestä, jota vanha emäntä Loviisa (erinomainen Luoma) johtaa edelleen rautaisella otteella. Lapsista vain Aarne (Salminen) on jäänyt tilalle, muut ovat lähteneet kaupunkiin luomaan uraa. Aarne on työhönsä luotu, siihen syntynyt ja siihen kasvatettu, mutta yksityiselämässään hän ei pärjää. Avioliitto Martan (Maija-Liisa Márton) kanssa on ollut virhe, mutta avioero ei tule kysymykseenkään tuon ajan Suomen maaseudulla, eikä kaksi yhteistä lastakaan edesauta avioeron syntymistä.

Pitäjään saapuu uusi opettajatar, Ilona (Satu Silvo uransa parhaimmassa roolissa), jonka kanssa Aarne aloittaa suhteen välittömästi. Sivistynyt ja kaunis opettajatar on monien muidenkin miesten mieleen, mutta kielletty ja tuhoontuomittu rakkaus Aarneen on ainoa häntä kiinnostava asia. Kylän juoruakkojen ansiosta Martta saa suhteen tietoonsa. Itsekin vastaavanlaisen kolmiodraaman nuoruudessaan kokenut Loviisa antaakin pojalleen kaksi vaihtoehtoa: unohtaa raskaana oleva Ilona ja jäädä Niskavuoren isännäksi tai lähteä eikä koskaan palata.

 

Valentin Vaalan ja Edvin Laineen Niskavuori-filmatisointeja huomattavasti värikkäämpiä ja aidompia henkilöhahmoja sisältävä värifilmi on aito suomalainen suurelokuva; tarina suomalaisuudesta, tämän maan ihmisistä, miehistä ja naisista, elämäntavoista ja perinteistä. Aarne, joka on kerran maalle syntynyt ja siellä kasvanut, ei ole kykenevä unohtamaan kotiaan ja juuriaan, vaikka lähtisi miten kauas tahansa.

Rauno Lehtisen komean musiikin säestämä elokuva oli visuaaliselta ilmaisultaan Kassilalle paluu juurilleen studioaikakauteen ja parhaimpien teostensa ääreen. Kamera elää – kuva elää, vaikka liki kaikki elokuvan kohtaukset tapahtuvat sisätiloissa muutamissa eri huoneissa. Se on perinteistä elokuvaa, ja Niskavuori on viimeinen suomalaisen elokuvan kulta- eli studiokauden edustajista.

Rauni Luoman ja Esko Salmisen jo mainittujen Niskavuori-yhteyksien lisäksi on vielä todettava, että Kassilan elokuvaura alkoi järjestäjänä ja kuvaussihteerinä Valentin Vaalan elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946). Sentraali-Santrana nähtävällä Eila Pehkosella oli pieni avustajarooli samaisessa elokuvassa, Esko Roineen isä Eero Roine sekä Rauha Puntti nähtiin Niskavuoren Aarnessa ja Seppo Kolehmainen avustajana Niskavuoren naisten väriversiossa.


LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

  Julkaisija: VL-Musiikki / YLE
  Tekstitys: Suomi
  Ääni: Dolby Digital Mono
  Kuva: 16:9 väri
  Levyjä: 1

Osta tämä elokuva

 

Ensi-illat

Perjantai 22.3.

usjuliste luontosinfoniajuliste

puutarhajuhlatjuliste 

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

miehiajapoikiajuliste vedenneitojuliste aiti19juliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja