MILJOONAVAILLINKI
Suomi 1961

Ohjaus: Toivo Särkkä
Käsikirjoitus: Toivo Särkkä
Tuotanto: T.J. Särkkä / Oy Suomen Filmiteollisuus
Pääosissa: Helge Herala, Liana Kaarina, Jussi Jurkka

1 tunti 39 minuuttia

Jakob Ryhtilä (Helge Herala) on toiminut Imupainepuristin Oy:n konttoripäällikkönä kahdenkymmenen vuoden ajan, josta kiitoksena firman isältään perinyt Vilhelm (Jussi Jurkka) ojentaa Ryhtilälle kultakellon. Samainen merkkipäivä on lähtölaukauksena Ryhtilän elämän suurimmalle muutokselle, sillä palattuaan kotiin hän yllättää vaimonsa (Ansa Ikonen) ja huilistin (Leevi Kuuranne), johon mieheensä pettynyt rouva  on rakastunut.

Ryhtilän elämänmuutos ei lopu tähän. Omiin menoihinsa firmalta 10 miljoonaa vanhaa markkaa kavaltanut Vilhelm suostuttelee Ryhtilän ottamaan teon harteilleen, jotta yhtiön tulevaisuuden kannalta huono toimitussopimus saataisiin peruttua. Ryhtilä suostuu tähän, koska hänellä ei ole enää mitään menetettävää: vaimo on rakastunut uuteen, hänellä ei ole elämässään ollut kahteenkymmeneen vuoteen mitään muuta kuin työ ja kaikki alaiset vihaavat nimensä mukaista miestä, joka ei siedä tuhlaamista saati laiskottelua, vaan kaiken on oltava just eikä melkein.

Hänen maineensa on kuitenkin ongelmana, sillä kovana työmiehenä ja tarkkana johtajana tunnetusta Ryhtilästä on tehtävä muutamassa viikossa huonomaineinen naistennaurattaja, jossa Vilhelmin vaimo (Liana Kaarina) ja konttorin tyttö (Pirkko Mannola) saavat häntä auttaa. Vankilaan joutumista innoissaan odottava Ryhtilä alkaa kuitenkin löytämään uutta intoa elämäänsä, joka saattaa vaikeuttaa suunnitelmien etenemistä.

Kaikinpuolin loistavasti ja nopeatempoisesti alkavan filmin juonen edetessä mukaan tulee enemmän henkilöhahmoja ja kohtaukset pitenevät, mutta edes Mannolan irrallinen laulunumero ei onnistu pilaamaan loistavasti etenevää elokuvaa. Suurin kiitos tästä kuuluu tietysti Mika Waltarille, jonka kirjoittama näytelmä sai ensi-esityksensä vuonna 1959 Suomen Kansallisteatterissa Tauno Palon ja Rauni Luoman näytellessä Ryhälän pariskuntaa.

Elokuvan ohjannut, Waltarin näytelmän pohjalta käsikirjoittanut ja tietysti tuottanut T.J. Särkkä (joka tuottaessaan käytti T.J. Särkkä -nimeä ja ohjatessaan Toivo Särkkä -muotoa) oli filmiä kuvattaessa seitsemänkymppinen, ja  1960-luvun alussa hän oli jo kaiken nähnyt elokuvamies, suomalaisen elokuvahistorian kenties tärkein yksittäinen vaikuttaja, jonka elämäntyö käsitti yli 250 pitkää näytelmäelokuvaa tuottajana ja peräti 50 ohjaajana; molemmat ennätyksiä, joita ei tällä menolla kukaan tule suomalaisessa elokuvamaailmassa rikkomaan.

Vuonna 1961 hän ohjasi peräti kolme elokuvaa, joilla hän tavoitteli juuri perustettua valtion elokuvapalkintoa, joka tosin SF:lle tuli vasta Mikko Niskasen Pojat-filmistä, jonka Särkkä sitten Niskasen omien sanojen mukaan omi ja ihmetteli, miksi Niskanen halusi mukaan luovutustilaisuuteen. Valtion elokuvapalkintohan oli puhdasta rahaa, ei siis kipsinen pysti kuten eräs suomalainen elokuvapalkinto, joka varmasti teki siitä nimenomaan tuottajille tavoittelemisen arvoisen.

{slimbox#1 gl images/muut/arvostelut/miljoonavaillinki1.jpg,images/muut/arvostelut/miljoonavaillinki1_t.jpg,Pirkko Mannola ja Pentti Siimes elokuvassa Miljoonavaillinki; images/muut/arvostelut/miljoonavaillinki2.jpg,images/muut/arvostelut/miljoonavaillinki2_t.jpg,Helge Herala ja Liana Kaarina elokuvassa Miljoonavaillinki; }

Särkkä, joka ohjasi Waltarin näytelmän pohjalta pari vuotta aikaisemmin loistavan Rakas lurjus -komedian, on tehnyt elokuvasta niin nopeasti etenevän ja ehkä jopa kliseisesti sanottuna raikkaan, että on vaikea uskoa hänen olleen eläkeikäinen elokuvaa kuvattaessa. Toisaalta vain hänen kaltaisellaan miehellä oli tarvittavaa kokemusta elokuvien tekemisestä, jota tällaisen suorituksen tekemiseen vaaditaan. Tokikaan Miljoonavaillinki ei ole mestariteos saati elokuvaohjaamisen merkkiteos, mutta se on erittäin viihdyttävä ja hauska kotimainen komedia.

SF:n vuonna 1954 hankkima tv-käyttöön tarkoitettu amerikkalainen kameravaunu alkoi tuomaan SF:n tuotantoihin toivottua uudenaikaista toteutustyyliä, joka tietysti kuulostaa tänä päivänä varsin huvittavalta, mutta on kuitenkin fakta. Enää ei tarvittu jatkuvia leikkauksia ja kameran paikan vaihtamista, vaan voitiin yksinkertaisesti käyttää pitkiä ottoja ja kamera-ajoilla saada tapahtumiin enemmän liikettä, joka sopii erinomaisesti nimenomaan nopeatempoisiin komediaelokuviin.

Helge Herala oli elokuvaa kuvattaessa vasta nelikymppinen, mutta suoriutuu silti loistavasti harmaantuneen ja kovaotteisen johtajan roolista. Liana Kaarina vetää roolinsa läpi yllättävän hyvin, mutta Pirkko Mannolan roolisuoritusta ei voi kovinkaan paljoa kehua. Miss Suomeksikin valittu neiti ei kuitenkaan ollut yksi 1960-luvun alun nuorista elokuvatähdistä näyttelijälahjojensa, vaan pikemminkin ulkonäkönsä vuoksi, jossa ei ollutkaan mitään valittamista. Hän toi kuitenkin kaikkiin rooleihinsa omalla tavallaan viehättävää nuorta naisellisuutta ja viattomuutta, joka puuttuu tämän päivän kotimaisesta elokuvasta.

Pentti Siimes tekee loistavan sivuroolin konttorin juoksupoikana, eikä Komisario Palmun erehdys -filmissä butlerina loistanut Leevi Kuurannekaan ole huono valinta rooliinsa; myös Jussi Jurkka tekee yhden parhaista elokuvarooleistaan. Vuonna 1934 elokuvauransa aloittaneelle Ansa Ikoselle filmi jäi viimeiseksi esiintymiseksi kotimaisessa elokuvassa, jonka jälkeen hänet nähtiin vain Donald Pleasencen äitinä Don Siegelin Puhelin-jännärin Suomessa kuvatussa osuudessa.

Arvostelussa mainituista ja mainitsematta jätetyistä huonoista puolistaan huolimatta Miljoonavaillinki ansaitsee neljä tähteä viidestä. Mikäli haluat nähdä sen, osta se omaksi, että näemme jatkossa yhtä runsaasti vanhoja kotimaisia elokuvia DVD:llä.



LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Julkaisija:
Finnkino
Tekstitys:
Ei tekstitystä
Ääni:
Mono
Kuva:
4:3 (1.33:1), mv
Levyjä:
1
Ikäraja:
15

Kuvanlaatu vaihtelee ajoittain, mutta on pääasiallisesti hyvällä tasolla. Ohessa olevat kuvat ovat elokuvan lehdistökuvia, eivät siis kuvankaappauksia DVD-julkaisulta – kuvista kiitos Finnkinolle.

Elokuva on julkaistu osana Ohjaajana Toivo Särkkä -kokoelma 2. -boxia (22.01.2010) yhdessä elokuvien Katarina kaunis leski, Katupeilin takana ja Kankkulan kaivolla kanssa sekä omana julkaisunaan (09.10.2009).

Osta tämä elokuva

 | 

Ensi-illat

Keskiviikko 24.4.

avengersendgamejul 

Perjantai 26.4.

teenspiritjul amundsenjul 

nosferatujuliste 

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aiti19juliste angrybirds2teaserjul veeranmaaginenelamajuliste olensuomalainenjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja