rukajarventie3still
Rukajärven tien pääpari Peter Franzén ja Irina Björklund. Kuva: MRP Matila Röhr Productions

Tammikussa 1999 Suomen elokuvateattereihin saapui Rukajärven tie, Antti Tuurin romaaniin pohjautuva sotaelokuva, josta tuli suurin kotimainen yleisömenestys sitten kymmenen vuoden takaisen Talvisodan. Nyt Rukajärven tien ensi-illasta on kulunut kaksi vuosikymmentä ja filmi on jäänyt arkiston hyllylle. Nykypäivän laatuvaatimukset täyttävänä digikopiona sitä ei ole olemassa ja vanhana SD-laatuisena versiona se ei kelpaa ainakaan suurille suoratoistopalveluille, tuskin teräväpiirtolaatuun tottuneelle nuorisollekaan.

Rukajärven tietä ei kuitenkaan ole unohdettu. Elokuvan tuottaneen MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottaja Ilkka Matila kertoo Tuuri-filmatisoinnin olevan yksi niistä kolmesta elokuvasta, joiden digitointia yhtiössä on suunniteltu. Kaksi muuta olisivat Rölli ja metsänhenki (2001) ja Äideistä parhain (2005). Kaikki kolme edustavat aikansa valioita: niiden tekemiseen uhrattiin nykyrahassa yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa, katsojia kertyi liki miljoona ja Jussi-palkintoja kolmetoista.

Nyt näiden kolmen elokuvan digitoiminen negatiivista valmiisiin 4K-kopioihin saakka maksaisi arviolta 60 000 euroa. Lopullinen hinta on kuitenkin arvoitus.

– Suurin epävarmuus on äänitöiden kustannus. Mikä on äänitiedostojen muoto, voidaanko niitä vielä lukea, siirtää ja löytyvätkö ne täydellisinä arkistoituna äänifirmoilta ratkaisee lopulta kokonaiskustannukset, tuottaja Ilkka Matila selvittää.

Entä onko yli kymmenen vuotta vanhoilla kotimaisilla elokuvilla taloudellista merkitystä aktiiviselle tuotantoyhtiölle?
– Niillä on merkitystä, mutta valitettavasti kuitenkin niin pieni, ettei se riitä investoinnin perusteeksi, Matila kertoo.

rollijametsanhenki1still
Palava enkeli palasi elävien kirjoihin viime vuonna. Kuva: VLMedia

Elokuvasäätiöltä voi saada tukea

Helsingin Sörnäisissä KAVI:n toimitiloissa on saksalaisvalmisteinen DFT Scanity -merkkinen 4K-skanneri, jonka hinta uutena liikkuu puolen miljoonan euron tienoilla. Se on enemmän kuin Uuno Turhapuron (1973) budjetti, mutta sekin filmi on kulkenut tuon skannerin läpi.

KAVI:n omistamien elokuvien ja Yleisradion toimeksiantojen lisäksi KAVI:ssa digitoidaan vuosittain kymmenkunta yksityisomistuksessa olevaa koko illan elokuvaa. Viimeksi mainittuja digitoidaan myös Ylellä ja Reel One Oy:ssä, joka on Suomen ainoa yksityisen puolen 4K-skannerin omistaja. Reel Onessa on digitoitu muun muassa kaksi arkistohyllylle vuosikymmeniksi jäänyttä elokuvaa, Lauri Törhösen ohjaamat Palava enkeli (1984) ja Tropic of Ice – jään kääntöpiiri (1987). Niiden omistusoikeudet jäivät epäselviksi tuotantoyhtiön mentyä konkurssiin jo 1980-luvulla, mutta asioiden selvittyä elokuvat digitoitiin DVD- ja VOD-levitystä varten viime vuonna.

Puolitoistatuntisen elokuvan 35-millisen negatiivinen skannaaminen 4K-laadulla maksaa noin 4 000 euroa. Sen päälle tulee vielä varsinaisten jälkitöiden hinta, jotka helposti nostavat summan moninkertaiseksi.

Halvin ja laadullisesti heikoin tapa digitoida elokuva on käyttää esityskopiota, joka on jo valmiiksi värimääritelty. Parhaaseen lopputulokseen päästään käyttämällä alkuperäistä negatiivia, vaikka negatiivikin voi olla erittäin heikossa kunnossa liiallisen kopioinnin tai huonon varastoinnin seurauksena. Sitten on sellaisia elokuvia kuin Runoilija ja muusa (1978), jonka negatiivi on kadonnut ja mahdollisesti tuhoutunut.

Elokuvien kehittämisen työvaiheissa negatiivin ja esityskopion välissä on muun muassa interposiitivi, joka on laadullisestikin näiden kahden välimaastossa.

– Interpositiivin käyttö yleistyi Suomessa vasta 1980-luvulla ja sekin on yhden sukupolven verran heikompi kuin negatiivi, KAVI:n vastaava arkistonhoitaja Tommi Partanen kertoo ja jatkaa:
– Siksi käytännössä kaikki ovat suosineet originaalinegatiivia, mikä on tavallaan hyväkin. Jos kerran tehdään uusi digitointi, miksi ei tekisi sitä mahdollisimman hyvästä lähtömateriaalista. Toisaalta, onhan se kulukysymys. Positiivin värimäärittely on yleensä helpompaa, mutta ei se ihan yhdeltä istumalta mene.

Kotimaisten elokuvien digitointiin voi anoa tukea Elokuvasäätiöltä, joka on jakanut tätä nimenomaista tukea vuodesta 2014 lähtien yhteensä noin 650 000 euron edestä. Toistaiseksi suurin potti, 150 000 euroa, jaettiin heti ensimmäisenä Aki Kaurismäen Sputnik Oy:lle. Vuosina 2019 ja 2018 tukea sai vain neljä hakijaa ja yhteensä alle 50 000 euron verran. Tämän vuoden helmikuussa VLMedia Oy sai tukea viiden eri elokuvan, muun muassa Kivenpyörittäjän kylän (1995), digitointiin yhteensä 50 000 euroa.

Kaikki tätä juttua varten haastatellut ja taustatietoa antaneet henkilöt pitivät tukea liian pienenä.

– Tuki ei valitettavasti kata kuin pienen osa kuluista, Rukajärven tien tuottaja Ilkka Matila toteaa.

– Säätiön tuki ei aina ole riittänyt ja osa on jäänyt tuottajan maksettavaksi. Tämä on vaikeuttanut digitointeja, Partanen puolestaan kertoo.

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja ei vastannut kommenttipyyntöön.

 rollijametsanhenki1still
Rölli ja metsänhenki -elokuvan Maria Järvenhelmi ja Allan Tuppurainen. Kuva: MRP Matila Röhr Productions Oy

EU-direktiivistä lisämyyntiä?

Lähitulevaisuudessa suomalaisten elokuvien kysyntä saattaa lisääntyä, sillä uuden EU-direktiivin myötä suoratoistopalveluiden sisällöstä vähintään 30 prosentin osuus pitää olla eurooppalaista alkuperää. EU-maiden on otettava tämä direktiivi osaksi lainsäädäntöään viimeistään 19. syyskuuta 2020.

Saattaisiko Rukajärven tien 2K- tai 4K-kopiolle olla kysyntää ulkomailla, ehkä jopa Netflixin tai Amazon Primen tahoilla? Kenties, tuottaja Ilkka Matila arvioi:
– Tämän pandemian seurauksena pitkien elokuvien kysyntä on kasvanut suoratoistopalveluissa. On mahdollista, että tämä tarkoittaa myös vanhojen leffojen kysynnän kasvua.

KAVI:n elokuvien digitoituja versioita on esitetty erilaisissa arkisto- ja festivaalinäytöksissä ympäri maailman. Yksi niistä, Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura (1952), pääsi vuosi sitten arvokkaaseen seuraan, kun brittiläinen Eureka Entertainment julkaisi sen osana The Masters of Cinema -tallennesarjaansa. Eureka kelpuuttaa Blu-ray-levitykseensä vain maailmanluokan restaurointeja, joten ainakin ammattitaitoa Suomesta löytyy. Raha on eri juttu.

 

Kotimaisen elokuvan digitointituen saajat 2014–2020

PÄÄTÖSPV TUENSAAJA TUKI TUEN KOHDE
22.10.2014 Sputnik Oy 150 000 € "Aki Kaurismäen pitkien elokuvien digitalisointi"
05.12.2014 Marianna Films Oy 35 000 € "Mika Kaurismäen vanhojen elokuvien (13 kpl) digitointi"
05.12.2014 Artista Filmi Oy 40 000 € Sibelius (2003), Kulkuri ja joutsen (1999)
16.09.2015 Illume Oy 12 500 € Kenen joukoissa seisot (2006), Lastuja (2011), Helsinki ikuisesti (2008), Punk – tauti joka ei tapa (2008)
18.11.2015 Lumifilm Oy 15 000 € "Turilas & Jäärä -sarjan digitalisointi"
18.12.2015 Snapper Films Oy 2 000 € Joulutarina (2007)
12.10.2016 Kristallisilmä Oy 20 000 € "Ilppo Pohjolan elokuvien digitaalinen restaurointi"
12.10.2016 Baabeli Ky 114 000 € "Pirjo Honkasalon tuotannon 7 elokuvaa"
13.12.2016 Kristallisilmä Oy 55 000 € "Eija-Liisa Ahtilan elokuvien (7 kpl) digitointi, remasterointi ja uusien esityskopioiden valmistus"
13.12.2016 Lumifilm Oy 52 500 € "Urpo & Turpo -elokuvien digitointi"
20.02.2017 Liisa Helminen Film Productions Oy 4 600 € Matka on pitkä (1994)
20.02.2017 Image Club Oy 8 000 € Heinähattu ja Vilttitossu (2002)
09.05.2017 Neofilmi Oy 14 000 € Lumikuningatar (1986)
15.06.2018 Giron Filmi Oy 27 073 € Korpinpolska (1980), Skierri – vaivaiskoivujen maa (1982)
18.06.2018 Lumifilm Oy 18 800 € Pelikaanimies (2004)
01.03.2019 Nordic Film Pool Oy 20 000 € Akvaariorakkaus (1993)
29.03.2019 Film de Ville Oy 10 200 € Poika ja ilves (1998)
26.02.2020 VLMedia Oy 10 000 € Bad Luck Love (2000)
26.02.2020 VLMedia Oy 10 000 € Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988)
26.02.2020 VLMedia Oy 10 000 € Kivenpyörittäjän kylä (1995)
26.02.2020 VLMedia Oy 10 000 € Kumma juttu (1989)
26.02.2020 VLMedia Oy 10 000 € Kuutamosonaatti (1988)

Digitointiin on myönnetty tukea myös kulttuuriviennin tukena.

Poikki! – toteutumattomat kotimaiset elokuvat

Ensi-illat

Perjantai 25.9.

theoutpostjul theoutpostjul

theboy2juliste theboy2juliste

theboy2juliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

tovejuliste nimbyjuliste ristorappaajajavaaravincentjuliste perunajuliste2

Lisää kotimaisia ensi-iltoja