Mikko Niskanen Stalinina ja Pelle Hermanni Hitlerinä – Sodan ja rauhan miehet suututti Neuvostoliiton

Boris Levitzky (tulkki), Risto Mäkelä (Molotov), Mikko Niskanen (Stalin), Keijo Komppa (J. K. Paasikivi) ja Martti Pennanen (Väinö Tanner). Kuva: Antero Tenhunen / Ylen kuvapalvelu

Yle Areenassa on tänään julkaistu liuta menneiden vuosikymmenten tv-tuotantoja, joiden aiheet liittyvät Suomen itsenäisyyden alkutaipaleeseen. Yksi herkullisimmista teoksista on Sodan ja rauhan miehet (1978), väreissä kuvattu kymmenosainen sarja, joka käsittelee Suomen poliittista johtoa toisen maailmansodan aikana. Sarjan ensimmäinen jakso alkaa vuodesta 1938, viimeinen jakso sijoittuu vuosiin 1940 ja 1941.

Risto Mäkelä Molotovina. Kuva: Antero Tenhunen / Ylen kuvapalvelu

Niskanen Stalinina, Pelle Hermanni Hitlerinä

Historian karmeimman diktaattorin, Josef Stalinin, roolissa nähdään legendaarinen Mikko Niskanen. Niskanen oli 1960-luvun lopulta lähtien työskennellyt tiiviisti myös Yleisradion palveluksessa, vaikkakaan häntä ei vaivattu pienillä rooleilla ja ohjaustöillä. Samaan aikaan pitkiä näytelmäelokuviaan ja myös tilauselokuvia tehnyt Niskanen näytteli televisiossa pääasiassa omissa ohjaustöissään, joista tunnetuin on tositapahtumiin pohjautuva Kahdeksan surmanluotia (1971). Samalla vuosikymmenellä Niskanen teki televisioon myös Ilmari Kiannon Omat koirat purivat -romaanin filmatisoinnin, jonka hän itse ohjasi ja näytteli pääroolin.

Stalinin rooli Sodan ja rauhan miehissä onkin Niskasen koko 1970-luvun töistä kaikkein mitättömin, mutta syytä Niskasen suostumiseen ei tarvitse ihmetellä: hän pääsi YYA-ajan Suomessa näyttelemään Neuvostoliiton diktaattoria ja Suomen sortajaa. Itse Neuvostoliitossa elokuvakoulun käynyt Niskanen oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka näytteli Stalinia elokuva- tai tv-tuotannossa – eikä seuraajiakaan liiemmin ole.

Sodan ja rauhan miehissä Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin roolissa nähdään Risto Mäkelä, joka tunnetaan parhaiten roiston rooleistaan. Saksalaisten puolelta ulkoministeri Joachim von Ribbentroppia näyttelee Kosti Klemelä ja diktaattori Adolf Hitleriä Rintamäkeläiset-sarjasta tuttu Veijo Pasanen, joka samana vuonna aloitti pitkän uransa Pelle Hermannin roolissa. Niskasen ohjaamassa Pojat-elokuvassa (1962) saksalaisupseeria näytellyt Kauko Helovirta nähdään Tapion sarjassa ilmailuministeri Hermann Göringin roolissa.

Kullervo Kalske ulkoasianministeri Aarne Yrjö-Koskisena ja Keijo Komppa pääministeri J. K. Paasikivenä.
Kuva: Antero Tenhunen / Ylen kuvapalvelu

Rooleissa vanhoja filmitähtiä

Sodan ja rauhan miehet on tällaiselle aiheelle tyypilliseen tapaan toteutettu draamadokumenttina, missä tasapainotellaan asiantuntijahaastatteluiden ja dramatisoitujen jaksojen välillä. Sarjan ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastasi teatteriohjaaja Matti Tapio, jonka dramatisoimat jaksot ovat erittäin staattisia sisäkuvia. Historiallisen sisältönsä lisäksi Sodan ja rauhan miehen ansiot ovatkin taiteellisen toteutuksen sijaan sen näyttelijöissä. 1970-luvulle ominaisesti rooleissa nähtiin vanhoja studioelokuvan aikakauden suuria ja pieniä nimiä.

Sarjassa pääministeri ja presidentti Risto Rytin roolin näyttelee Leif Wager, marsalkka C. G. E. Mannerheimina nähdään Rolf Labbart, ulkoasianministeri Aarno Yrjö-Koskisena Kullervo Kalske, ulkoasianministeri Rudolf Holstina Leo Riuttu, neuvostoliittolaisdiplomaatti Boris Steininä Sakari Halonen, kansanedustaja T. M. Kivimäkenä Uljas Kandolin ja kansanedustaja Lennart Heljaksena Esko Vettenranta.

Paasikivi (Komppa) ja Leif Wager (Ryti). Kuva: Antero Tenhunen / Ylen kuvapalvelu

Aikansa kohusarja

Sodan ja rauhan miehet valmistui Neuvostoliiton ollessa vielä voimissaan, ja pieni Suomi oli tietenkin yhä tuon maailman suurimman valtion naapurimaa. Yleisradio tuotti sarjan, mutta antoi sen olla hyllyllä parin vuoden ajan johtuen siitä, että talvisodan vaiheita ja syitä totuudenmukaisesti kuvanneen sarjan pelättiin suututtavan neuvostoliittolaiset.

Yleisradio ei halunnut aloittaa Sodan ja rauhan miesten esityksiä vuonna 1977, koska Suomi juhli tuolloin itsenäisyytensä 60-vuotisjuhlavuotta ja lokakuun vallankumouksesta tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta. Kun sarjan ensimmäinen jakso lopulta esitettiin joulukuussa 1978, pahoitettiin mieliä silti, niin omissa riveissä kuin Neuvostoliitossa. Neuvostoliiton suurlähettiläs piti sarjaa maataan häpäisevänä teoksena, ulkoministeriön alivaltiosihteeri Keijo Korhonen kertoi myöhemmin.

Sodan ja rauhan miehet on harvinaislaatuinen suomalainen elokuva- tai televisiotuotanto, koska sillä oli todellista merkitystä poliittisesti ja kansakunnan yleisen mielipiteen sekä historiankäsityksen muodostajana. Filmiaura ry palkitsi sarjan tekijät parhaimman TV-elokuvan Jussi-patsaalla. Tapio ei palkintoa noutanut: hän kuoli joulukuun 12. päivänä vuonna 1978, alle pari viikkoa sarjansa ensimmäisen jakson ensiesityksen jälkeen.