sanosesuomeksi1
Sano se suomeksi -elokuvan julisteesta. Kuva: KAVI

Turkulainen Lahyn-Filmi ja sen perustajat Yrjö Nyberg (myöhemmin Norta) sekä Alvar ja Lennart Hamberg toivat äänen suomalaiseen elokuvaan vuonna 1929, jolloin he valmistivat lyhytfilmin, jossa Rafael Ramstedt lauloi muutaman laulun – tämä filmi on ihme kyllä säilynyt. Vaikka heti 1930-luvun alusta alkaen Lahyn-Filmillä oli myös kilpailijoita, ehti pieni turkulaisyhtiö kuitenkin ensimmäisenä Suomessa tuottamaan pitkän, niin sanotun 100-prosenttisen äänielokuvan, jonka ääni oli taltioitu jo kuvausvaiheessa. Ensimmäinen suomalainen äänielokuva kantoi osuvaa nimeä: Sano se suomeksi.

27-vuotias Norta vastasi Sano se suomeksi -elokuvan ohjauksesta, kuvauksesta, leikkauksesta, käsikirjoituksesta, tuotannosta, lavastuksesta sekä tietenkin äänityksestä. Ensimmäisen äänifilminsä aiheeksi hän ei valikoinut mitään kirjallisuusklassikkoa tai ylipäätään edes yhtenäistä tarinaa, vaan kasasi puolitoistatuntisen "revyyn", jossa nähtiin mm. pätkä Anton Tshehovin Kosinnasta Eino ja Emmi Jurkan tulkitsemana, Ture Aran laulua ja komedianumeroita. Markus Raution eli Markus-sedän johdolla kulkevassa elokuvassa oli jopa Paavo Nurmen haastattelu.

Suomalaisen elokuvan tulevista suurista näyttelijöistä filmissä olivat Jurkan pariskunnan lisäksi mukana Edvin Laine ja Georg Malmstén. Tekijäpuolelta löytyi tulevia huippuammattilaisia: Kurt Vilja toimi apulaisäänittäjänä ja Kalle Peronkoski kamera-assistenttina.

Sano se suomeksi sai ensi-iltansa maaliskuun 30. päivänä vuonna 1931. Vuosien varrella elokuvan negatiivi ja esityskopiot ovat kadonneet, mutta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista löytyy kuitenkin kaksi leikkauspoistoa. Niistä toisessa Ture Ara laulaa kansanlaulun Tuoll on mun kultani, toisessa taas lausuntataiteilija Väinö Siikaniemi esittää runon Uuasiallinen yksinpuhelu à la Hamlet. KAVI on julkaissut Aran laulunumeron Elonet-tietokannassaan, jonka aarteita se taatusti on.

Norta lähti Sano se suomeksi -filmin jälkeen Ruotsiin elokuvaäänittäjäksi, josta 1930-luvun puolivälissä palattuaan T. J. Särkkä palkkasi hänet ohjaajatoverikseen Suomen Filmiteollisuuteen.

 

linkki Tuoll on mun kultani -esitys Elonetissä

paperiKun ääni tuli suomalaiseen elokuvaan