Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan Raili Mäki 1932–2018
Raili Mäki ja Alpo Vammelvuo elokuvassa Riihalan valtias (1956). Kuva: KAVI
1950-luvun alkupuolella neljä suurta pääroolia tehnyt näyttelijä Raili Mäki kuoli maaliskuun 12. päivänä synnyinkaupungissaan Turussa. Mäki, viralliselta nimeltään Leino, oli syntynyt 12. päivänä kesäkuuta 1932 ja oli kuollessaan 85-vuotias.
Mäki aloitti näyttelijän uransa jo 1940-luvulla Turun lapsiteatterissa, missä hänet nähtiin muun muassa Lumikin roolissa Grimmin veljesten klassikkosadun sovituksessa. Vuonna 1953 Fennada-Filmi valmisteli sadun suomalaistettua versiota, Lumikki ja 7 jätkää -nimistä komediaa, jonka Ville Salminen ohjasi ensimmäisenä työnään uudelle työnantajalleen. Erään tarinan mukaan 21-vuotias Mäki tuli Salmisen tietoisuuteen tämän vaimon ansiosta, sillä Mirjam Salminen oli nähnyt Mäen Helsingin linja-autoasemalla ja pyytänyt hänen yhteystietojaan.
Raili Mäki, Heikki Heino ja Pentti Viljanen elokuvassa Lumikki ja 7 jätkää. Kuva: KAVI
Jo ennen Lumikin ja 7 jätkän ensi-iltaa Mäki filmasi naispääosan myös Roland af Hällströmin ohjaamaan Kuningas kulkureitten -elokuvaan. Aarne Tarkaksen kirjoittaman Kulkurin valssin (1941) jäljitelmän miespääroolin näytteli Ekke Hämäläinen. Alkusyksystä Mäki palasi Salmisen ohjaukseen Alaston malli karkuteillä -väärinkäsityskomediassa, jossa Mäen tehtävä jäi verrattain pieneksi, kun taas pääroolia näytellyt Sakari Jurkka oli mukana lähes jokaisessa kohtauksessa.
Mäki ja Ekke Hämäläinen elokuvassa Kuningas kulkureitten (1953). Kuva: KAVI
Mäki teki siis vuonna 1953 sekä filmidebyyttinsä että kolme pääroolia. Lumikki ja 7 jätkää sai ensi-iltansa syyskuussa, Kuningas kulkureitten marraskuussa ja Alaston malli karkuteillä joulukuussa. Elokuvat eivät olleet arvostelumenestyksiä, mutta yleisömenestys oli kohtalainen. Sama kohtalo oli Salmisen ohjaamalla Laivan kannella -elokuvalla (1954), jossa Mäki teki neljännen ja samalla viimeisen pääroolinsa Kerttuna, tyttönä, joka naamioituu laivapojaksi ja yrittää päästä "vapaamatkustajana" laivalla Suomeen. Pasi Jääskeläisen näytelmä oli filmattu jo vuonna 1938.
Ilmeisesti näiden neljän elokuvan verrattain vaatimaton yleisömenestys johti siihen, ettei Mäelle enää löytynyt rooleja Fennada-Filmiltä. Tuotantoaan supistaneelta Suomi-Filmi Oy:ltä Mäki sai toisen naispääosan Hannu Lemisen ohjaamasta maalaisdraamasta Riihalan valtias (1956). Arvo Kalliolan romaaniin pohjautuneessa elokuvassa Mäki nähdään hemaisevana piikatyttönä, josta naapuritalon poika on kiinnostuneempi kuin sukutilansa jatkamisesta.
Lyhyen, mutta näyttävän filminäyttelijän uransa jälkeen Leino pestautui Suomen Televisioon kuvaussihteeriksi. Näitä töitä tehdessään hänellä oli pieni rooli Ere Kokkosen ohjaamassa ja tv-tekniikalla toteutetussa Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut -komediassa (1969), jossa Mäki sekä oli kuvaussihteerinä että näytteli sellaista.
Mäki ja Ekke Hämäläinen elokuvassa Kuningas kulkureitten (1953). Kuva: KAVI
Mäki ja Sakari Jurkka elokuvassa Alaston malli karkuteillä (1953). Kuva: Fennada-Filmi
Mäki ja Matti Lehtelä elokuvassa Alaston malli karkuteillä (1953). Kuva: Fennada-Filmi
Mäki ja Matti Lehtelä elokuvassa Alaston malli karkuteillä (1953). Kuva: Fennada-Filmi
Raili Mäki pääroolissa elokuvassa Laivan kannella (1954). Kuva: KAVI
Oke Tuuri, Uolevi Lönnberg ja Mäki elokuvassa Laivan kannella (1954). Kuva: KAVI
Mäki ja Matti Aulos elokuvassa Laivan kannella (1954). Kuva: KAVI
Mäki ja Matti Ranin elokuvassa Laivan kannella (1954). Kuva: KAVI
Mäki ja Alpo Vammelvuo elokuvassa Riihalan valtias (1956). Kuva: KAVI
Mäki ja Alpo Vammelvuo elokuvassa Riihalan valtias (1956). Kuva: KAVI
Mäki ja Alpo Vammelvuo elokuvassa Riihalan valtias (1956). Kuva: KAVI