yosyotto1
Yösyöttö saa ensi-iltansa huomenna. Kuva: Marek Sabogal / Solar Films

Solar Films Oy:n tuottaman Yösyöttö-elokuvan levittäjä Nordisk Film tiedotti eilen, ettei elokuvaa nähdä Finnkinon elokuvateattereissa, koska Finnkino on vaatinut levittäjältä tavanomaista suurempaa osuutta elokuvan lipputuloista. Nordisk Film ja tuotantoyhtiö molemmat kertoivat, etteivät he voi hyväksyä Finnkinon vaatimusta. Nordisk Film on Solar Filmsin osaomistaja.

Elokuvauutiset.fi haastatteli kiistan molempia osapuolia, Nordisk Filmin elokuvalevityksen johtaja Katarina Nymania ja Finnkinon myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Peltolaa.

 

Raamisopimus: neuvotteluja vai saneluita?

Finnkinon myynti- ja markkinointipäällikkö Kalle Peltolan mukaan Yösyöttö on joutunut pelinappulaksi suuremmassa kiistassa.  – Nordisk Filmin ja Finnkinon väliset sopimusneuvottelut koskevat raamisopimusta, jonka puitteissa jokainen elokuva neuvotellaan erikseen. Kyse ei siis ole yhdestä elokuvasta tai juuri Yösyötöstä. Se, miksi Nordisk Film on päättänyt käyttää juuri Yösyöttö-elokuvaa neuvottelujen vipuvartena, on kysymys, joka teidän pitää kysyä Nordisk Filmilta, hän sanoo.

– Finnkino on viime keväästä asti kertonut, että heidän tavoitteensa on saada filmivuokrat yleisesti alemmalle tasolle. Eli paineistus on kyllä jokaisen elokuvan kohdalla lisääntynyt. Sopimukseen on kuitenkin tähän asti lopulta päästy, Nordisk Filmin elokuvalevityksen johtaja Katarina Nyman kertoo.

– Finnkino on viime vuosina tehnyt merkittäviä investointeja teattereihinsa, mikä on vaikuttanut myös kävijämäärän kasvuun. Investoinnit hyödyttävät myös Nordisk Filmiä, joten on luonnollista, että haluamme päivittää vuonna 2012 laadittua raamisopimusta tämän mukaisesti, Peltola sanoo. – Sopimusneuvottelut aloitettiin maaliskuussa 2017, mutta ne ovat edenneet hyvin verkkaisesti [johtuen] Nordisk Filmin haluttomuudesta osallistua neuvotteluihin. Kyse ei siis ole yhdestä elokuvasta vaan raamisopimuksesta, jonka puitteissa jokainen elokuva neuvotellaan erikseen. Olemme todella pahoillamme, että Yösyöttö on Nordisk Filmin toimesta päätynyt tavanomaisten sopimusneuvotteluidemme pelinappulaksi. Tavoitteenamme on saada aikaiseksi uusi raamisopimus, joka on kohtuullinen ja perusteltu molemmille osapuolille sekä on linjassa alan muiden elokuvalevittäjien sopimusten kanssa.

– Olemme olleet hyvin halukkaita neuvottelemaan kaikista uusista malleista ja raameista, jotka parantavat ja tehostavat yhteistyötämme Finnkinon kanssa, Nyman vastaa. – Kaikissa Finnkinon esittämissä malleissa on kuitenkin ollut vain yksi tavoite: saada isompi osuus lipputuloista Finnkinolle. Finnkino on myös kertonut suoraan, mikä neuvottelun lopputulos tulee olla. Kyseessä ei siis ole ollut neuvottelu, vaan sanelu, ja Yösyöttö on hyvin ikävällä tavalla jäänyt sen panttivangiksi.

Nymanin mukaan Finnkino yrittää saada investointinsa takaisin pelkästään elokuvalevityksen kautta, ei oheismyynnistä, joka muodostaa merkittävän osan yhtiön liikevaihdosta. – Tuotonjakomalli perustuu siihen, että kumpikin osapuoli huolehtii omista investoinneistaan: levittäjät ja elokuvatuottajat investoivat elokuviin ja niiden markkinointiin, ja se tuo katsojat Finnkinon elokuvateattereihin. Finnkinon pitää huolen, että heidän ketjunsa pysyy kunnossa ja kehittyy. Täytyy myös muistaa, että elokuvatuottaja saa osuuden vain lipputuotoista. Kuitenkin hänen elokuvansa tuo Finnkinon teattereihin valtavan määrän mm. popcornin ostajia ja mainonnan katsojia, joiden tuoton Finnkino pitää sataprosenttisesti.

finnkinotennispalatsi
Finnkinon Tennispalatsi Helsingissä. Kuva: Saara Vilhunen / Museovirasto

Summista ei puhuta

Finnkinon tapaan myöskään Nordisk Film ei halua kommentoida, miten suuresta prosenttiosuudesta tai euromäärästä kiista johtuu. Syy tähän on se, että jokaisen elokuvateatterin kanssa tehdään omat sopimuksensa elokuvakohtaisesti, eikä markkinajohtaja Finnkino maksa suurimpia summia. Pienemmät teatterit taas saavat elokuvan tuotoista ensi-iltaviikolla korkeintaan 50 %:n osuuden ja joutuvat maksamaan minimimaksun siltä varalta, ettei näytökseen tulekaan katsojia. Finnkinon sopimusten lukujen paljastaminen saattaisi aiheuttaa ilmiriidan levittäjien ja pienten teattereiden välillä.

– Finnkino on jo nyt tuotonjakajista se, joka saa lipunhinnasta isoimman osuuden, Nyman sanoo. – Heidän tavoitteensa on kasvattaa tätä osuutta merkittävästi. Emme voi hyväksyä tätä heidän vaatimustaan, sillä se olisi uhka koko elokuva-alalle, hän jatkaa. – Näin pienellä [markkina-alueella] elokuva-ala voi hyvin ainoastaan, jos kaikki sen toimijat voivat hyvin. Jos Finnkino alkaa näivettää elokuvatuottajien taloutta ja mahdollisuuksia tehdä hyviä elokuvia, tulee se lopulta kostautumaan koko elokuva-alalle, teattereita ja elokuvayleisöä myöten.

– Asia koskettaa myös elokuvayleisöä: mikäli Finnkino toimillaan heikentää elokuvatuottajien ja levittäjien mahdollisuuksia saada isot investointinsa ja riskinottonsa takaisin teatterilevityksestä, kaventaa se kaikkea elokuvatarjontaa. Levittäjät ja tuottajat eivät uskalla enää ottaa riskejä pienempien kotimaisten, kansainvälisten tai esimerkiksi art house -elokuvien suhteen. Näin pienelle markkina-alueelle ei jatkossa kannata enää tuoda muuta kuin varmoja kaupallisia hittejä.

Viime vuonna Suomessa myytiin 8,6 miljoonaa elokuvalippua, joista Finnkinon osuus oli peräti kuusi miljoonaa. Levittäjänä Nordisk Filmillä puolestaan oli 57 %:n osuus kotimaisten elokuvien katsojista, kaikista elokuvista 20 %:n siivu.


Levittäjät ja tuottajat maksoivat Finnkinon digitalisoinnin

Kun elokuvateattereiden digitalisointi alkoi vuonna 2009 ja pian kaikista filmikopioista luovuttiin, levittäjien kustannukset putosivat huomattavasti ja teattereiden investoinnit kasvoivat useille pienteattereille jopa mahdottoman suuriksi. Tätä kompensoi Suomen elokuvasäätiön myöntämä digitalisointituki, josta myös Finnkino pääsi nauttimaan. Lisäksi kehitettiin virtual print fee -maksu, jolla levittäjä käytännössä maksaa osansa teattereiden digitalisoinnin kustannuksista, koska levittäjän kulut laskivat digitalisoinnin myötä. Ainoa virtual print fee -maksujen saaja on Finnkinon salien digitalisoinnin rahoittanut Arts Alliance Media. Tästä syystä myös Finnkino joutuu maksamaan Arts Alliancelle virtual print feen, kun he itse levittävät elokuvan ja esittävät sitä niissä saleissaan, joiden digitalisoinnin Arts Alliance Media aikanaan rahoitti.

Finnkinon vaatimuksista puhuttaessa Nyman toteaa elokuvatuottajien ja -levittäjien jo maksaneen Finnkinon digiprojektorit virtual print fee -maksujen muodossa. – Nordisk Filmin levittämät elokuvat ovat kuitanneet näillä vpf-maksuilla Finnkinon laitehankintoja yli 700 000:lla eurolla, josta pelkästään Solar Filmsin elokuvien osuus on ollut jo yli 50 000 euroa, hän kertoo.
 

Kotimaisten elokuvien merkitys

2000-luvulla Finnkinon omistaja on vaihtunut useampaankin kertaan, ja tällä hetkellä yhtiö on yhdysvaltalaisen AMC-elokuvateatteriketjun omistuksessa. Peltolan mukaan suomalaiset elokuvat ovat yhtiölle tärkeitä. – Kotimaiset elokuvat ovat meille sydämen asia ja Finnkinon teattereissa esitetään koko ajan kotimaisia elokuvia. Finnkinon ja Nordisk Filmin väliset sopimusneuvottelut eivät liity kotimaisen elokuvan asemaan Finnkinossa, sillä Nordisk Film edustaa myös kansainvälisiä elokuvia. Heidän kauttaan tuodaan Suomeen muun muassa Foxin ja Lionsgaten elokuvat.  Finnkino esittää vuositasolla noin neljäkymmentä Nordisk Filmin levittämää elokuvaa.

Nordisk Film on puolestaan Egmontin omistaman tanskalaisen Nordisk Filmin täkäläinen tytäryhtiö. – Kotimainen elokuva on koko Nordisk Filmin toiminnan sydän, ilman sitä meillä ei olisi kotimaista elokuva-alaa. Se, että kotimainen elokuva voi hyvin, on äärimmäisen tärkeää koko alan ravintoketjulle, sillä se elättää valtavan määrän toimijoita, aina käsikirjoittajasta alkaen ihan niihin elokuvan viimeisiin kulutusikkunoihin asti.

 

Yösyöttö saa ensi-iltansa huomenna, eikä sitä tämänhetkisen tiedon mukaan esitetä Finnkinon teattereissa. Sen piti olla Finnkinon Kuukauden elokuva.

Ensi-illat

Perjantai 12.1.

thegreatestshowmanjuliste synkinhetkijuliste

rodinjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

supermarsujuliste tammisunnuntai1918juliste veljenivartijajuliste varasto2juliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas 2017 971 287
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä 1984 750 965
3. Maa on syntinen laulu
1973 711 909

Katsotuimmat ensi-illat 2017

Päivitetty 8.1.18

1. Tuntematon sotilas suomi
971 287
2. Star Wars: The Last Jedi
436 727
3. Itse ilkimys 3 332 742
4. Pirates of the Caribbean: Salazar's Revenge 317 304
5. Napapiirin sankarit 3 suomi 270 141

Katsotuimmat kotimaiset 2017

Päivitetty 15.1.18

1. Tuntematon sotilas 971 287
2. Napapiirin sankarit 3 270 469
3. Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen
214 510
4. Yösyöttö 190 553
5. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset 154 094
6. Ikitie 130 226
7. Tom of Finland 101 989

ranin

Nyt elokuvateattereissa

starwars8juliste
Star Wars: The Last Jedi
Rian Johnson
6. viikko

435 221
katsojaa 15.1. mennessä

 

tuntematonsotilas2017juliste2
Tuntematon sotilas
Aku Louhimies
12. viikko

971 287
katsojaa 15.1. mennessä

Kotimaiset elokuvat TV:ssä