Ritari Siniparta (1947)

MONSIEUR VERDOUX
Yhdysvallat 1947

Ohjaus: Charles Chaplin
Käsikirjoitus: Charles Chaplin
Tuotanto: Charles Chaplin
Pääosissa: Charles Chaplin, Mady Corell

2 tuntia 4 minuuttia

Charles Chaplin (1889–1977) ei ollut ainoastaan slapstickin mestari, vaan myös satiirin. Sitähän oikeastaan kaikki Chaplinin pitkät elokuvat ovat – satiireja, niin myös Orson Wellesin ideaan ja Henri Landru'n (1869–1922) elämään perustuva Ritari Siniparta.

Pohdiskelevan ja runollisen roolin Henri Verdouxina tekee taiteilija itse. Eletään Suuren laman jälkeistä aikaa Ranskassa, jossa herra Verdoux elättää ramman nuoren vaimonsa ja pienen poikansa kiertelemättä maata murhaamassa rikkaita yksinäisiä leskirouvia. Henri esiintyy mitä charmanteimpana miehenä, milloin kapteenina ja milloin puutarhurina, joka siirappisilla rakkaudentunnustuksillaan hurmaa naisen kuin naisen. Kun luottamus on syntynyt, hän huijaa naisen omaisuuden ja tämän jälkeen murhaa hänet.

Syy herra Verdoux'n uuteen uraan ei ole pelkästään hänen kierotunutu mielensä, vaan juuri tuo lama-aika, joka teki kolmekymmentä vuotta työnantajaansa uskollisesti palvelleesta pankkiirista työttömän. Kun elokuvassa edetään toisen maailmansodan aikaan, voikin Verdoux omaksi puolustuksekseen todeta, etteivät kuolemalla rikastu vain hänen kaltaisensa sarjamurhaajat. Tästä hän kai yrittää hakea oikeutusta omille teoilleen, muun ohella.

Ritari Siniparta on huumoriltaan tietysti ns. musta ja absurdikin, mutta myös hyvin hiljainen. Mukana on muutamia liioiteltuja fyysisiä vitsejä, mutta pääasiassa huumori rajoittuu tilanteiden outouteen ja erittäin osuviin verbaalisiin vitseihin. Roolissaan Chaplin on korvaamattoman ainutlaatuinen, täydellisen uskottava ja iäti kiinnostava mysteeri. Ohjaajana hän on käsikirjoituksensa kaltainen; pohdiskeleva, hiljainen, ei kovinkaan nopealiikkeinen. Tämä näkyy erityisesti kuvauksessa, jossa on käytetty paljon kokokuvia, hieman kuten Chaplinin uran alkuaikoina oli mykkäelokuvissa tapana. Ritari Siniparta onkin tehty suurelle valkokankaalle, eikä sen katsominen kotisohvalta varmastikaan tee täyttä oikeutta sille. Elokuvan kuvaus jäi kaikki Chaplinin siihenastiset elokuvat kuvanneen Roland Totherohin viimeiseksi.

Synkkyyden välttämiseksi Chaplin on tehty Verdoux'n uhreista hyvin ärsyttäviä ihmisiä. Synkkyys saa vallan vasta elokuvan loppupuolella, kun viitataan Verdoux'n vaimon ja pienen pojan kohtaloon, jonka tietää olevan Verdoux'n aiheuttama.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU