Grace Kelly – Seurapiirien kuningatar

GRACE KELLY – SEURAPIIRIEN KUNINGATAR
Alkuperäinen nimi: High Society – The Life of Grace Kelly
Kirjoittanut: Donald Spoto
Suomentanut: Maria Lyytinen
Kustantanut: Helsinki-kirjat Oy 2010
ISBN: 978-952-58-7403-7

Grace Kelly syntyi kultalusikka suussa rikkaaseen perheeseen. Hänen isänsä ja tämän veljet tekivät menestyksekkäät urat omilla aloillaan. Irlannista Yhdysvaltoihin muuttaneen perheen jälkikasvusta Gracen isä teki nopeasti miljoonaomaisuuden 1920-luvun rakennusbuumin aikana, hänen setänsä Walter menestyi (rasististen) näytelmien tähtenä ja George-setä oli Pulitzer-palkittu näytelmäkirjailija. Rahan lisäksi Gracen isältä löytyi kolme olympialaisten kultamitalia soudusta, ja Gracen äiti menestyi uimisessa. Vanhemmat odottivatkin lastensa osoittavan heidän tavoin kiinnostusta urheilua kohtaan, mutta sisaruksistaan poiketen Grace oli ujo tyttö, jota kiinnostivat runojen kirjoittaminen, koulun näytelmäkerho ja taide yleensä enemmän kuin urheilu – John-veli sen sijaan otti pronssimitalin soudusta Melbournen olympialaisissa vuonna 1956.

Lähisukulaistensa ja perheensä tuttavien maineella Grace ei kuitenkaan aikonut ratsastaa, kun hän lähti tavoittelemaan uraa näyttelijänä. Hän päätti ansaita menestyksensä elättäen itsensä opiskeluaikoinaan, josta tulikin varsin helppoa, kun hänet kauneutensa ansiosta pestattiin nopeasti malliksi ja televisioon mainostytöksi, mikä teki hänestä lyhyessä ajassa varsin vakavaraisen nuoren naisen.

Ensiesiintymisensä valkokankaalla Kelly teki 22-vuotiaana Henry Hathawayn 14 tuntia -draamassa vuonna 1951, jonka jälkeen vuorossa oli jo Fred Zinnemannin länkkäriklassikko Sheriffi (1952). Clark Gablen ja Ava Gardnerin kanssa tähditetty Mogamgo (1953) toi Kellylle naissivuosanäyttelijän Oscar-ehdokkuuden, ja pääosa-Oscarin hän voitti George Seatonin Mies jonka minulle annoit -draamasta (1954). Vain yksitoista elokuvaa tehneen Kellyn ura oli siis suurenmoinen menestys jo edellä mainittujen ansioiden perusteella, mutta sen lisäksi hänestä tuli vieläpä Alfred Hitchcockin uusi tähti, josta hänet parhaiten muistetaankin. Naispääosaroolit Täydellisessä murhassa (1954), Takaikkunassa (1954) ja Varkaitten paratiisissa (1955) todistivat, ettei Kelly ollut monien muiden näyttelijättärien tavoin vain kaunis, vaan myös lahjakas näyttelijä. Roolit Hitchcockin filmeissä tekivätkin hänestä kuolemattoman.

Päästyään kunnolla vauhtiin Hollywoodissa ja haaveillessaan teatterirooleista Kelly joutui luopumaan kaikesta, kun hän avioitui Monacon ruhtinas Rainierin kanssa vuonna 1956. Muutto Monacoon tarkoitti sitä, ettei hän asemansa puolesta voisi enää tehdä töitä näyttelijänä, mutta sen sijaan sai kyllä riittävästi edustustehtäviä ja mahdollisuuksia tehdä tärkeitä päätöksiä yhdessä miehensä kanssa Monacon pienen valtion nostamisesta konkurssin partaalta menestyväksi ”liikeyritykseksi”.

Lukuisia Grace Kellyn ystäviä, sukulaisia ja työtovereita haastattelut Donald Spoto tunsi Kellyn henkilökohtaisesti, jota hän haastatteli vuosikymmeniä sitten. Henkilökohtaisistakin asioista Spotolle puhunut Kelly vaati, ettei tämä julkaise haastatteluita, ennen kuin hänen kuolemastaan on kulunut 25 vuotta, jota Spoto myös noudatti. Nyt julkaistu kirja yrittää parhaansa mukaan oikoa vääriä luuloja Kellystä, hänen yksityiselämästään ja uransa vaiheista, jossa kirjailija tuntuu onnistuneen erinomaisesti.

Jokainen Kellyn Hollywood-elokuva on saanut runsaasti sivutilaa, jonka lisäksi kirjailija kertoo tarkasti, mutta viihdyttävästi myös tähden televisio-, teatteri- ja mallintöistä sekä erilaisista sopimussotkuista, joiden keskelle hän joutui Hollywoodissa. Samoin Spoto kirjoittaa runsaasti Kellyn yksityiselämästä, erityisesti vaikeasta suhteesta vanhempiinsa ja hänen myöhemmästä elämästään Monacon ruhtinattarena.

Grace Kelly – Seurapiirien kuningatar on erinomaisen viihdyttävää ja informaatiorikasta luettavaa, jollaisena se on yksi viime vuosien parhaista suomennetuista, elokuvamaailman henkilöistä tehdyistä elämäkerroista.